Olet täällä

Yhteispohjoismainen I-VET kehittää ammatillista erityisopettajuutta

Yhteispohjoismainen I-VET kehittää ammatillista erityisopettajuutta

Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu (AOKK) on mukana yhteispohjoismaisessa I-VET-hankkeessa, jossa perehdytään muiden maiden tapoihin kouluttaa ammatillisia erityisopettajia ja jaetaan hyviä käytänteitä.

I-VET-hankkeen iso tavoite on viedä inklusiivista* ammatillista koulutusta eteenpäin. Suomesta mukana ovat kaikki ammatilliset opettajakorkeakoulut, Jyväskylän ammattikorkeakoulu koordinoi hanketta.

– Haluamme tuoda esiin pohjoismaisen näkökulman ja erityistarpeet inklusiivisen ajattelun kautta ja miettiä, miten pystymme erityisopettajan koulutuksessa vastaamaan inklusiivisen ammatillisen koulutuksen haasteisiin, kuvailevat yliopettaja Eija Honkanen ja lehtori Leena Nuutila AOKK:sta.

– Inklusiivisen ammatillisen koulutuksen ajatus on, että jokainen opettaja ottaa erityisopetuksen osaksi käytännön arkea. Erityisopetus ei siis ole erillään muusta toiminnasta, määrittelee Eija. 

– Inklusiivisessa opetuksessa ei lähdetä ensimmäiseksi liikkeelle ongelmista, vaan opiskelijan vahvuuksista, täydentää Leena.

Ammatillisen erityisopetuksen arjessa paljon eroja

Nordplus-rahoitteisella hankkeella halutaan selvittää, mitä inklusiivinen opetus on eri pohjoismaissa ja kartoittaa hyviä käytänteitä.

– Opetussuunnitelmien vertailun sijaan pitäisi päästä periaatteisiin, toteutustapoihin ja sisältöihin kiinni, kuvailee Eija.

Heti hankkeen alussa kävi selväksi, että pohjoismaiden välillä on eroja muun muassa siinä, minkä verran tukea ammatillinen opiskelija voi saada. Esimerkiksi kuurojen oppilaiden saamien tulkkaustuntien määrä vaihtelee todella paljon maittain: kahdesta kokoaikaisesta tulkista muutamaan tulkkaustuntiin viikossa.

– Vaikka opiskelija näkee käytännön tunneilla, miten jokin tehdään, niin perustelut jäävät ilman tulkkia kuulematta, Eija huomauttaa.

Suomalainen ammatillinen erityisopettajankoulutus on ainutlaatuista

Muualla pohjoismaissa ei ole ammatillista erityisopettajankoulutusta erikseen, vaan koulutus on yliopistojen yhteydessä ja kaikki ovat ”yleiserityisopettajia”.

– Meillä ammatillisen opettajuuden päälle rakennetaan ammatillisen erityisopettajan identiteetti. Näemme hyvänä, että erityisopettajuus on eräänlaista täydennyskoulutusta ammatilliselle opettajalle. Painotamme omassa erityisopettajan koulutuksessamme oppimisen tukemista, toteavat Eija ja Leena.

Erilaiset käytänteet herättivät paljon keskustelua esimerkiksi hankekumppanien yhteisessä tapaamisessa Reykjavikissa kesällä 2014. Siellä esiteltiin myös Suomen toimijoiden toteuttamat videoklipit, joissa erityisopettajaopiskelijat kertovat mietteitään koulutuksen ja työelämän keskeisistä kysymyksistä. Yhteistyö ja toimintatapojen benchmarkkaus jatkuu tältä pohjalta.

I-VET-hanke jatkuu syksyllä 2014 verkkotapaamisten muodossa. Tarkoituksena on muun muassa kirjoittaa artikkeli ja hakea hyvin alkaneelle työlle jatkorahoitusta.

* * *

*) Mikä inkluusio?

Inkluusio tarkoittaa sitä, että

  • kaikki oppilaat käyvät koulua yhdessä,
  • yhteinen opetus on järjestetty oppilaiden yksilöllisten edellytysten mukaisesti ja
  • jokainen – niin oppilas kuin henkilökunnan jäsenkin – tuntee olevansa hyväksytty ja arvostettu kouluyhteisössä.

Yllä oleva on poiminta Edu.fi-sivustolta. Lue aiheesta lisää täältä.

I-VET-hankkeen yhteydessä inklusiivisella tarkoitetaan kaikille yhteisen opetuksen lisäksi myös hyvien käytäntöjen hakemista sekä yhdessä oppimista ja tekemistä ”kaikki on aktiivisia, kaikki oppii” -periaatteella.