Hyväksytty HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksessa 28.3.2011.

1. LUKU
Ammattikorkeakouluopintoja koskevat yleiset määräykset

1 § Tutkinnot

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ovat liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, liikunnan ammattikorkeakoulututkinto, matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto sekä matkailu- ja ravitsemisalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Koulutusohjelmat, niitä vastaavat tutkinnot ja tutkintonimikkeet, joihin tutkinnot oikeuttavat, ovat seuraavat:

Ammattikorkeakoulututkinnot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutusohjelman laajuus on 210 opintopistettä kuitenkin siten, että 1.1.2004 käynnistyneen journalismin koulutusohjelman laajuus on 240 opintopistettä. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusohjelmien laajuus on 90 opintopistettä.

Koulutusohjelmista päättää opetus- ja kulttuuriministeriö ammattikorkeakoulun hallituksen esityksestä.

2 § Ammatilliset erikoistumisopinnot, avoin ammattikorkeakouluopetus ja muu koulutus

Ammattikorkeakoulussa järjestetään korkeakoulu- tai opistotutkintoihin pohjautuvia ammatillisia erikoistumisopintoja, avointa ammattikorkeakouluopetusta sekä muuta jatko- ja täydennyskoulutusta sen laajuisesti kuin ammattikorkeakoulun hallitus päättää.

3 § Opetussuunnitelmat

Koulutusohjelmien ja ammatillisten erikoistumisopintojen opetussuunnitelmat hyväksyy ammattikorkeakoulun hallitus.

4§ Opetustarjonnasta päättäminen

Toteutettavista opintojaksoista päättää koulutusohjelmasta vastaava toimenhaltija. Ylemmän ammattikorkeakoulun ja erikoistumisopintojen opintojaksojen toteutuksesta päättää yksikön johtaja. Avoimen ammattikorkeakoulun opintojaksoista päättää johtaja, jonka vastuualueeseen ko. opinnot kuuluvat.

5 § Ilmoittautuminen ja hyväksyminen opintojaksojen toteutuksille

Opiskelijat ilmoittautuvat kaikille opintojaksototeutuksille opiskelijahallintojärjestelmällä erikseen ilmoitettavan aikataulun mukaisesti. Ilmoittautuminen tapahtuu kahdessa vaiheessa, jotka ovat ensivalinta ja jälkivalinta.

Jos opintojakson toteutukselle ilmoittautuu opiskelijoita enemmän kuin voidaan ottaa, sovelletaan seuraavia sääntöjä:

Ensivalinnassa opiskelijat hyväksytään opintojaksoille seuraavasti:

• Jos ilmoittautuneita on enintään opintojakson maksimiopiskelijamäärä, hyväksytään kaikki ilmoittautuneet.
• Jos ilmoittautuneita on enemmän kuin opintojakson maksimiopiskelijamäärä, opiskelijat asetetaan järjestykseen suoritettujen opintopisteiden mukaan ja eniten opintopisteitä suorittaneista hyväksytään niin monta kuin opintojaksolle mahtuu kuitenkin siten, että
• pakollisilla opintojaksoilla etusija on niillä opiskelijoilla, joiden läsnäolon mukaiselle lukukaudelle ko. opintojakson toteutus on työjärjestyksen mukaan tarkoitettu, toissijaisesti niillä muilla opiskelijoilla, joiden pakollisiin opintoihin ne kuuluvat
• ilta-, aikuis- ja viikonlopputoteutuksissa sekä täydennysohjelmissa etusija on niillä, jotka on valittu ko. koulutukseen.
• Muiden kuin edellä lueteltujen opintojaksojen toteutuksille ei kenelläkään ole etusijaa.
• Jos samalla opintopistemäärällä on useampia opiskelijoita, hyväksyminen tapahtuu ilmoittautumisjärjestyksessä.
• Ensivalinnassa hyväksymättä jääneet jäävät jonottamaan mahdollisesti vapautuvaa opiskelupaikkaa. Opetuksen alkaessa opettaja hyväksyy opintojaksolle vahvistetun enimmäismäärän opiskelijoita.

Jälkivalinnassa opintojaksoille pääsyn ratkaisee vain ilmoittautumisjärjestys (myös ilta-, aikuis-, viikonloppu- ja pakollisille toteutuksille). Kyseisenä lukukautena opiskeluoikeuden saaneilla opiskelijoilla on kuitenkin etusija ensimmäisen lukukauden opintojaksoille.  

Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijat ilmoittautuvat jälkivalinnassa. Hyväksyminen opintojaksoille tapahtuu jälkivalinnan jälkeen.

Opiskelija vahvistaa paikkansa opintojaksolle olemalla läsnä opintojakson ensimmäisellä oppitunnilla. Jos opiskelija ei sairauden tai muun esteen vuoksi pysty osallistumaan 1. tunnille, hän voi myös vahvistaa opiskelupaikkansa ilmoittamalla siitä opettajalle etukäteen. Opintojaksolle hyväksyminen on ehdollinen niin kauan, kunnes opintojaksolle määritellyt edeltävyysehdot on tarkistettu.

6 § Opintojakson suorittaminen ja arviointi

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojaksojen tavoitteiden saavuttaminen arvioidaan erilaisten oppimistehtävien, tenttien ja muiden näyttöjen avulla. Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää opiskelijan osallistumista opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja muihin suorituksiin opintojaksokuvauksessa ilmoitetulla tavalla.

Hyväksytty suoritus arvioidaan käyttäen asteikkoa

• kiitettävä (5)
• erittäin hyvä (4)
• hyvä (3)
• tyydyttävä (2)
• välttävä (1).

Erityisen painavasta syystä voidaan suoritus arvioida merkinnällä suoritettu tai hyväksytty (H) ja mukautettu (M). Mukautetun arvosanan käyttö edellyttää aina sitä, että opiskelija on osallistunut yritteliäästi normaalin opintojakson opetukseen ja arviointiin uusintamahdollisuuksineen ja saanut siitä hylätyn arvosanan. Lisäksi opiskelijalla tulee aina olla omasta lähtötasostaan johtuva syy mukautetun arvosanan käyttämiseen. Opiskelija voi hakea mukautettua arvosanaa koulutusohjelmasta vastaavalta. Mukautettuja suorituksia voi opiskelijalla olla korkeintaan 12 opintopistettä tutkintotodistuksen saamiseksi. Hakemuksesta tulee näkyä perustelut, miksi mukautettu arvosana tulisi myöntää.

Muualla suoritetuista opinnoista siirretään myös arvosana, jos se on mahdollista. Muutoin arvosanaksi kirjataan suoritettu muualla (S). Kielilauseketta varten tarvittava arvosana siirretään todistukseen.

Kaikki suoritetut opintojaksot sisällytetään opiskelijan opintorekisteriin eikä hyväksyttyjä arvosanoja voi poistaa.

Opettajan on arvioitava opintojaksot 3 viikon kuluessa opintojakson päättymisestä paitsi kevätlukukauden päättyessä 2 viikon kuluessa opintojakson päättymisestä.

7 § Tentin tai arvosanan uusiminen

Opintojakson hylätyn tai hyväksytyn kirjallisen tentin tai osasta opintojaksoa järjestetyn välikokeen voi uusia kaksi kertaa opintojakson opetuksen alkaessa ilmoitettavina opintojakson kahtena yleisenä uusintatenttipäivänä. Hyväksytyistä arvosanoista voimaan jää parempi arvosana. Tutkinnon suorittamisen jälkeen ei ole mahdollista korottaa arvosanaa. Mikäli opiskelijan valmistuminen viivästyy kohtuuttomasti esimerkiksi yhden puuttuvan opintosuorituksen vuoksi, koulutusohjelmasta vastaava voi määritellä poikkeuksellisen tavan suorittaa opintojakso.

Muu suorituksesta puuttuva osasuoritus on suoritettava kuukauden kuluessa opintojakson päättymisestä, ellei opettaja toisin määrää. Tämänkaltaista osasuoritusta ei voi korottaa. Tämän jälkeen hylätyn pakollisen opintojakson opiskelu on aloitettava uudelleen ja kaikki aiemmat osasuoritukset mitätöityvät.

Ammattikorkeakoulu säilyttää kirjalliset opintosuoritukset kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta.

8 § Muualla suoritetut opinnot ja osaamisen tunnustaminen

Opiskelija voi sisällyttää opinto-ohjelmaansa muiden kotimaisten tai ulkomaisten korkeakoulujen opintoja edellyttäen, että hän saavuttaa koulutusohjelman tavoitteet. Opinnot voidaan suorittaa ammattikorkeakouluopiskelun aikana tai ne on voitu suorittaa aiemmin. Opiskelijalla on myös oikeus hakea aiemmin suoritetun työharjoittelun tai työkokemuksen tunnustamista osaksi opintoja erikseen annettujen ohjeiden mukaisesti. Koulutusohjelman opintoja vastaavaa osaamista voidaan tunnustaa myös muulla tavoin hankitulla osaamisella. Tällaisen osaamisen tunnistamiseksi opiskelija laatii hakemuksen, johon liitetään selvitys, johon halutaan vedota osaamisen tunnustamiseksi. Hakemus käynnistää prosessin osaamisen tunnustamiseksi. Osaaminen on osoitettava ammattikorkeakoulun määrittämällä tavalla.

Opintojen korvaamista haetaan opinto-ohjaajalta tai muulta koulutusyksikön nimeämältä henkilöltä. Opintojakson opettaja voi hyväksyä opettamaansa opintojaksoa tai sen osia koskevat korvaavuudet.

Aiempien opintojen korvaamista on haettava opiskelua aloitettaessa ensimmäisen lukukauden loppuun mennessä. Hakemuksen on sisällettävä kaikki opinnot, joista korvaavuutta haetaan. Osaamisen tunnistamiseen liittyvä prosessi voi käynnistyä myös opiskeluaikana.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelija voi sisällyttää opinto-ohjelmaansa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan muiden kotimaisten tai ulkomaisten, vähintään vastaavantasoisten korkeakoulujen opintoja edellyttäen, että hän saavuttaa koulutusohjelman tavoitteet ja että hän raportoi suorittamistaan opinnoista koulutusohjelman määrittämällä tavalla. Hyväksi voidaan lukea ensimmäisen syklin korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettuja opintoja. Aiemmista opinnoista on raportoitava, ja niiden korvaamista on haettava opintojen ensimmäisellä lukukaudella.

9 § Kotimaisten kielten taito

Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta annetun lain 424/2003 mukaan vaadittava kotimaisten kielten taito hankitaan suorittamalla tutkintovaatimuksiin sisältyvät kunkin koulutusohjelman opetussuunnitelmassa tarkemmin määritellyt näiden kielten opintojaksot.

Koulutusohjelmasta vastaava voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan joko osittain tai kokonaan kielitaitovaatimuksista.

10 § Opiskelijoiden läsnäolo- ja poissaoloilmoittautuminen ja osallistuminen opetukseen

Opiskelijan on ilmoittauduttava lukuvuosittain läsnä- tai poissaolijaksi. Läsnä- tai poissaoloilmoittautumisen laiminlyönyt opiskelija menettää opiskeluoikeutensa.

Läsnäolijaksi ilmoittaudutaan lukuvuodeksi kerrallaan elokuun 31. päivään mennessä. Vain läsnäoleva opiskelija voi suorittaa opintoja.

Poissaolijaksi voi ilmoittautua myös lukukaudeksi kerrallaan. Poissaoloilmoittautumiset tehdään elokuun 31. päivään ja tammikuun 10. päivään mennessä. Poissaolijaksi voi kirjoittautua yhteensä kahden lukuvuoden ajaksi opintojen aikana. Poissaolijaksi ei voi ilmoittautua lukukautta lyhyemmäksi ajaksi.

Opiskelu edellyttää aktiivista osallistumista opetukseen. Lähiopetukseen osallistumisen pakollisuus määritellään opintojaksoittain. Opintojakson opettaja voi vapauttaa opiskelijan lähiopetukseen osallistumisesta perustellusta syystä.

11 § Työharjoittelu

Ammattikorkeakouluopintoihin kuuluu 30 opintopisteen laajuinen työharjoittelu, joka suoritetaan ammattikorkeakoulun hyväksymissä tehtävissä. Opetussuunnitelmaan sisältyviä opintoja voidaan suorittaa myös työpaikoilla.

Tutkintoihin sisältyvän työharjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija käytännön työelämään sekä opettaa häntä soveltamaan opinnoissa hankittuja tietoja ja taitoja käytännön työtilanteissa. Työharjoittelusta annetaan erikseen koulutusohjelmakohtaiset ohjeet.

12 § Opinnäytetyö

Tutkintoon sisältyvän opinnäytetyön arvioi sitä ohjannut opettaja ja pääsääntöisesti myös toinen arvioija. Opinnäytetyöstä ja sen arvioinnista annetaan muilta osin erilliset ohjeet. Opinnäytetyön hyväksyttyä arvosanaa ei voi korottaa.

13 § Opiskelun kesto ja sovellettavat opetussuunnitelmat

Opiskelijan (sekä nuoret että aikuiset) on suoritettava opinnot viimeistään yhtä vuotta niiden laajuutta pidemmässä ajassa. Ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa enimmäisopiskeluaika on 4 vuotta. Koulutusohjelmasta vastaava voi myöntää lisäaikaa hakemuksesta. Hakemuksen käsittelymaksu on 35 euroa. Lisäajan saaneeseen opiskelijaan sovelletaan pääsääntöisesti opiskelijan opintojen aloitushetken tutkintovaatimuksia. Lisäajan kesto määräytyy suorittamatta olevien opintojen mukaan.

Erikoistumisopinnot on suoritettava niille varatussa ajassa. Jos opiskelijalla jää enintään 25 % suorittamatta, hän voi anoa ohjelmasta vastaavalta mahdollisuutta suorittaa puuttuvat osat seuraavan ryhmän mukana. Muussa tapauksessa hänen on anottava uutta opiskelupaikkaa.

Opiskelija, jonka opiskelu-oikeus on lakannut läsnä-/poissaoloilmoittautumisen puuttumisen vuoksi, voi hakea opiskeluoikeuden palauttamista koulutusohjelmasta vastaavalta.

Opiskelija noudattaa sitä opetussuunnitelmaa, joka on voimassa silloin kun hän ilmoittautuu ensimmäisen kerran läsnä olevaksi. Opiskelijaan, jonka opiskeluoikeus on palautettu tai opiskelijaan, joka hakee uudestaan opiskelemaan, sovelletaan pääsääntöisesti opintojen uudelleen aloittamishetkellä voimassa olevia tutkintovaatimuksia. Yli vuoden poissaolevaksi kirjoittautuneeseen opiskelijaan sovelletaan niitä tutkintovaatimuksia, jotka ovat voimassa opiskelijan aloittaessa opintonsa poissaolevaksi kirjoittautumisen jälkeen. Poissaolon tai keskeytyksen jälkeen palaavalle opiskelijalle laaditaan tarvittaessa opetussuunnitelmien muutosten vuoksi henkilökohtainen opetussuunnitelma.

Ennen pakollista läsnä-/poissaoloilmoittautumista koskevan lainsäädäntömuutoksen voimaantuloa haetut ja päätetyt sairaudesta, äitiyslomasta, varusmiespalvelusta tai muusta vastaavasta syystä johtuvat opintojen luvalliset keskeytykset luetaan opiskelijan käytettävissä olevaan enintään kahden vuoden poissaoloaikaan. Mikäli edellä mainitun säännön soveltaminen johtaa opiskelijan kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen, jossa myönnetty luvallinen keskeytysaika on ylittänyt kaksi vuotta, hän voi hakea opiskeluaikaan poikkeusta koulutusohjelmasta vastaavalta.

14 § Opiskelijahaku

Hakutoimiston tehtävänä on asetuksen (1044/2009) 4 §:n mukaan ammattikorkeakouluun lähetettyjen hakemusten vastaanottaminen, käsittely ja säilytys, hakemiseen ja valintaan liittyvä yleinen tiedotus, muut yhteishaun käytännön järjestelyt sekä hakijaa koskevien tietojen tallentaminen yhteishakurekisteriin. Ammattikorkeakoulu tarkistaa alkuperäiset todistukset pääsääntöisesti neljän viikon kuluessa opintojen alkamisesta.

Hakutoimisto toimii viranomaistehtävässä ja on velvollinen kohtelemaan hakijoita tasapuolisesti.

Opiskelijaksi ottamisesta päättää opintosihteerin/hakutoimiston suunnittelijan tai assistentin esittelystä koulutusohjelmajohtaja ja hänen estyneenä ollessaan yksikön johtaja.

Ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijaksi ottamisesta päättää yksikön johtaja opintosihteerin/hakutoimiston suunnittelijan tai assistentin esityksestä.

Valintaperusteista päättää ammattikorkeakoulun hallitus. Hakutoimisto valmistelee opiskelijapalveluiden päällikön johdolla päätösesitykset opiskelijavalintojen oikaisupyyntöihin. Opiskelijapalveluiden päällikkö vie ne ammattikorkeakoulun hallitukselle päätettäviksi.

Mikäli opiskelija on antanut haun yhteydessä itsestään virheellisiä tietoja, jättänyt tiedot puutteellisina tai jättänyt tiedot kokonaan toimittamatta määräaikaan mennessä, opiskelijavalinta puretaan. Purkupäätöksen tekee opiskelijapalveluiden päällikkö.

15 § Koulutusohjelman vaihtaminen ammattikorkeakoulun sisällä

Opiskelija voi hakea yhden korkeakoulupaikan säännökset huomioon ottaen siirtoa koulutusohjelmasta toiseen. Hänen on tehtävä perusteltu hakemus koulutusohjelman hakuaikoina haettavan koulutusohjelman koulutusohjelmajohtajalle tai koulutusohjelmasta vastaavalle, joka päättää siirtohakijan hyväksymisestä sen jälkeen, kun hän on kuullut alkuperäisen koulutusohjelman johtajaa tai koulutusohjelmasta vastaavaa.

Koulutusalan sisällä voi hakea vaihtoa koulutusohjelmasta toiseen erityisestä syystä. Englanninkielisestä tai ruotsinkielisestä saman alan ohjelmasta voi vaihtaa suomenkieliseen ohjelmaan ja päinvastoin painavista syistä. Päätöksen vaihdosta tekee koulutusohjelmasta vastaava kuultuaan lähettävän ohjelman vastaavaa.

Vaihdosta päätettäessä hakijan on täytettävä seuraavat ehdot:

• vaihtoa hakeva on suorittanut vähintään 25 opintopistettä
• vaihtoa hakeva osallistuu hakukohteen valintakokeeseen ja saa siitä vähintään 50 % maksimipisteistä
• vaihdossa ei synny uutta opiskeluoikeutta ja jäljellä oleva opiskeluaika riittää tutkinnon suorittamiseen
• hakijan on täytettävä kyseisen koulutusohjelman hakukriteerit.

Koulutusohjelman vaihtoa koskevassa asiassa hakijalla ei ole muutoksenhakuoikeutta.

16 § Siirto-opiskelijat muista ammattikorkeakouluista

Siirto-opiskelijaksi voidaan ottaa vain toisessa suomalaisessa ammattikorkeakoulussa kirjoilla oleva opiskelija, jolla on voimassa oleva opiskeluoikeus. Hakijan on täytynyt olla lähtöammattikorkeakoulussa läsnäolevana vähintään yhden lukukauden ennen opintojen aloittamista HAAGA-HELIAssa.

Opiskelija voi siirtyä suorittamaan samaa tutkintoa/tutkintonimikettä samassa koulutusohjelmassa (tai vastaavassa) edellyttäen, että kyseisessä ohjelmassa on vapaita paikkoja. Opiskelijalta edellytetään myös ohjelman opetuskielen hallintaa. Hänen on tehtävä hakemus koulutusohjelman hakuaikoina koulutusohjelmasta vastaavalle. Yleisenä edellytyksenä on, että opintosuorituksia on lähtöammattikorkeakoulussa kertynyt siinä määrin, että normiaikainen valmistuminen on mahdollista. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa suoritettavien opintojen minimilaajuus vaihtelee koulutusaloittain 60 – 90 op, ylemmissä AMK-tutkinnoissa kuitenkin vähintään 30 op. Opinnot voivat sisältää osan koulutusohjelman työharjoittelusta.

Siirtyvä opiskelija siirtää opiskeluoikeutensa HAAGA-HELIA ammattikorkeakouluun, jolloin hänen on erottava lähtöammattikorkeakoulusta. Opiskelijan on esitettävä määräaikaan mennessä eroamisilmoitus lähtöammattikorkeakoulusta. Siirtyvän opiskelijan tulee ilmoittautua ensimmäisenä lukukautenaan läsnä olevaksi.

Siirto-opiskelijaksi voi hakea koulutusohjelman hakuaikoina. Siirtohakua koskevassa asiassa hakijalla ei ole muutoksenhakuoikeutta.

17 § Kaksoistutkinnot (Double Degree -ohjelmat)

Kaksoistutkinnolla tarkoitetaan tutkintoa, jossa ulkomaisen yhteistyökorkeakoulun opiskelija suorittaa HAAGA-HELIAssa vähintään 60 opintopistettä. HAAGA-HELIAn tutkinnon saamisen kriteerit sovitaan kunkin yhteistyökorkeakoulun kanssa (vaadittavien opintojen taso ja sisältö, opinnäytetyöhön liittyvät   asiat, harjoitteluun liittyvät asiat, kypsyysnäyte).

Ennen kaksoistutkinto-opintojen alkua opiskelijalla on oltava kolmen tai neljän lukukauden opinnot hyväksytysti suoritettuna kotikorkeakoulussa. Kaksoistutkintotodistuksen HAAGA-HELIAsta voi saada vain, jos saa tutkintotodistuksen ulkomaisesta yhteistyökorkeakoulusta.

Kaksoistutkinto-opiskelijat kirjataan tutkinto-opiskelijoiksi, kun he ovat suorittaneet valmistumista edellyttävät opinnot. Diploma Supplementissä todetaan, että kysymyksessä on kaksoistutkinto-opintojen mukana tehdyt opinnot.

Vastaavalla tavalla HAAGA-HELIAn opiskelijat voivat suorittaa kaksoistutkintoja ulkomaisissa yhteistyökorkeakouluissa. HAAGA-HELIAn opiskelijat hakevat kaksoistutkinto-ohjelmiin opiskelijavaihtohaun kautta.

18 § Yhteistutkinnot (Joint Degree -ohjelmat)

Yhteistutkinnolla tarkoitetaan tutkintoa, jonka korkeakoulu toteuttaa yhteistyössä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa. Korkeakoulut yhdessä rakentavat koulutusohjelman opetussuunnitelmat. Opiskelijat opiskelevat yhteistyökorkeakouluissa. Tutkintotodistus voidaan antaa joko yhdestä korkeakoulusta tai useammista yhteistyökorkeakouluista.

19 § Ulkomaisten ammatillisten tutkintojen täydentäminen ammattikorkeakoulututkinnoksi (nk. Top-up-koulutus)

Yhteistyökumppani on ulkomainen ammatillinen korkeakoulutasoinen oppilaitos tai korkeakoulu. Näissä tapauksissa HAAGA-HELIA auktorisoi korkeakoulututkinnon. Yhteistutkinnon suorittaminen nk. Top-up-koulutuksena edellyttää aina vähintään 60 - 90 opintopisteen suorittamista HAAGA-HELIAssa. Opiskelijan tulee hakeutua yhteistutkintoa suorittamaan normaalien hakujärjestelmien ja pääsyvaatimusten kautta ja hänellä tulee olla ammatillinen tutkinto suoritettuna omassa oppilaitoksessaan ennen kuin voi hakeutua täydentämään opintoja.

20 § Tilauskoulutus ammattikorkeakoulututkintoon

Ammattikorkeakoulututkinnon voi suorittaa tilauskoulutuksena (Ammattikorkeakoululaki 26a §). Tilauskoulutuksesta peritään sen kustannuksia vastaava maksu ja sitä tuotetaan ryhmille. Tilauskoulutukseen sovelletaan yleisiä hakukelpoisuusehtoja. Tilauskoulutusopiskelijat eivät osallistu normaalien hakujärjestelmien prosesseihin. Heidät otetaan sisään harkinnanvaraisesti johtoryhmän nimeämän koulutusohjelmasta vastaavan päätöksellä. Tilauskoulutuksen kautta valmistuneet saavat normaalin tutkintotodistuksen ja heidän tulee saavuttaa koulutusohjelman osaamistavoitteet. 

21 § Tutkinnon suorittaminen ja tutkintotodistus

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseksi opiskelijan on hyväksytysti suoritettava opetussuunnitelman mukaiset opintojaksot ja työharjoittelu, laadittava opinnäytetyö sekä suoritettava kypsyysnäyte.

Kypsyysnäyte kirjoitetaan koulutusohjelman opetuskielellä kuitenkin niin, että koulusivistyksensä suomen tai ruotsin kielellä saaneet kirjoittavat kokeen koulusivistyskielellä suomeksi tai ruotsiksi. Kypsyysnäytteen kirjoittamisesta muulla kuin koulutusohjelman opetuskielellä (ks. 8 §) päättää koulutusohjelmasta vastaava tai ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta vastaava yliopettaja.

Todistus ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisesta annetaan, kun edellä mainitut suoritukset on hyväksytty. Opiskelijan tulee hakea tutkintotodistusta viimeistään kaksi viikkoa ennen aiottua valmistumispäivää tähän tarkoitetulla lomakkeella. Opiskelijalla on oikeus pyynnöstä saada opintojen kuluessa todistus suoritetuista opinnoista ja niissä saavutetuista arvosanoista.

22 § Opintosuoritusten arvioinnin oikaiseminen ja tutkintolautakunta

Opintosuorituksensa arviointiin tai muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta tai hyväksilukemisesta päätöksen tehneeltä opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.

Jos opiskelija on tyytymätön opettajan oikaisupyyntöön antamaan päätökseen, hän voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua ammattikorkeakoulun tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut opettajan päätöksestä tiedon.

Tutkintolautakunnalle osoitetut kirjalliset hakemukset jätetään opiskelijan koulutusyksikön johtajalle.

23 § Avoin ammattikorkeakouluopetus

Avoin ammattikorkeakoulu antaa mahdollisuuden opiskella kohti tutkintoa. Kun henkilö on suorittanut vähintään 60 opintopistettä tiettyyn koulutusohjelmaan soveltuvia tai erikseen ilmoitettuja perus- tai ammattiopintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa, hän voi hakea kyseisen koulutusohjelman hakuaikana tutkinto-opiskelijaksi yhteishaussa. Vieraskielisiin ohjelmiin haetaan suorahaussa. 31.12.2012 saakka ainoastaan HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun, Haaga Instituutin ammattikorkeakoulun tai Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun Helian avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritetut opinnot otetaan huomioon. Opiskelijat valitaan opintopistemäärän, opintomenestyksen ja mahdollisen haastattelun perusteella.

Avoimeen ammattikorkeakouluopetukseen noudatetaan soveltuvin osin tämän tutkintosäännön säädöksiä.

24 § Käyttäytyminen ammattikorkeakoulussa

Opiskelijan on käyttäydyttävä asiallisesti ammattikorkeakoulun kaikissa oppimisympäristöissä, myös verkkoympäristössä. Opiskelutovereiden, opiskelutilanteen tai henkilökunnan häirintä on kiellettyä. Päihteiden käyttö ja päihtyneenä esiintyminen ammattikorkeakoulun tiloissa on kielletty. Opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan ammattikorkeakoulun järjestämästä tilaisuudesta tai tilasta, jossa opetusta annetaan.

Vilpillinen menettely tenteissä sekä oppimistehtävien, opinnäytetöiden ja muiden valmiiden aineistojen plagiointi on kielletty. Jos opiskelija syyllistyy vilppiin, tentin suoritus keskeytetään ja opintojakso hylätään. Plagiointiin syyllistyneen opiskelijan opintojakso hylätään.

Edellä mainittuja rikkeitä koskevista muista rangaistusseuraamuksista on säädetty ammattikorkeakoululain (351/2003) 28 §:ssä.

2. LUKU
Ammatillista opettajakorkeakoulua koskevat määräykset  

1 § Opettajankoulutuksen opiskelijavalintojen perusteet

Opiskelijavalintojen lähtökohtana ovat ammatillisesta opettajankoulutuksesta annetun lain 356/2003 kelpoisuusvaatimukset ja periaatteet. Ammattikorkeakoulun hallitus vahvistaa pisteytysperiaatteet vuosittain.

Valinta suoritetaan pääsääntöisesti hakulomakkeen tietojen perusteella. Tämän lisäksi voidaan käyttää valintakriteereihin liittyviä tehtäviä ja valintakokeita. Tarvittaessa hakija haastatellaan. Valintakokeen järjestämisestä päättää ammattikorkeakoulun hallitus.

Hakemukset ja pisteytyksen tarkastaa tehtävään nimetty, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun hakutoimiston ja ammatillisen opettajakorkeakoulun työntekijöistä muodostettu työryhmä opettajakorkeakoulun johtajan johdolla. Opiskelijaksi ottamisesta päättää opettajakorkeakoulun johtaja hakutoimiston suunnittelijan ja/tai opettajakorkeakoulun opintosihteerin esittelystä.

2 § Opettajankoulutusopinnot

Ammatillisen opettajankoulutuksen laajuudesta, rakenteesta ja tavoitteista säädetään asetuksessa ammatillisesta opettajankoulutuksesta, 357/2003. Sen nojalla:

Ammatilliset opettajankoulutusopinnot järjestetään opettajankoulutusohjelmana, jonka laajuus on 60 opintopistettä (op) (498/2004).

Opettajankoulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijalle tiedot ja taidot ohjata erilaisten opiskelijoiden oppimista sekä valmiudet kehittää opetusalaansa ottaen huomioon työelämän ja ammattien kehittyminen.

Ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin kuuluu

1. kasvatustieteellisiä perusopintoja
2. ammattipedagogisia opintoja
3. opetusharjoittelua
4. muita opintoja.

Ammatillinen opettajakorkeakoulu päättää opettajankoulutusohjelman opetussuunnitelmasta kehittäen sitä vastaamaan ammatillisen koulutuksen, työelämän ja ammattien tarpeita.

Jokaisen opiskelijan kanssa tehdään henkilökohtainen kehittämissuunnitelma (HEKS).

Opettajankoulutusohjelma (60 op) toteutetaan siten, että opiskelija voi suorittaa opinnot niiden laajuutta vastaavassa ajassa. Osa-aikaisesti suoritettavat opinnot on suoritettava kolmessa vuodessa.

Opettajakorkeakoulu voi erityisestä syystä myöntää tästä poikkeuksen opintojen suorittamisaikaan. Näistä poikkeuksista päättää ammatillisen opettajakorkeakoulun johtaja.

Ammatillisen erityisopettajan opinnot

Asetuksen 986/1998 5 luvun 16 §:n mukaiset ammatillisen koulutuksen erityisopettajan 60 op:n laajuiset opinnot sisältävät 25 op:n erityispedagogiikan perusopinnot ja 35 op:n ammattipedagogiset opinnot. Opinnot sisältävät myös opetusharjoittelun, kehittämisopinnot ja valinnaiset opinnot.

Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opintoihin ja niiden suorittamiseen sovelletaan samoja säädöksiä kuin ammatillisissa opettajankoulutusopinnoissa.

3 § Arviointi

Opiskelija-arviointi pohjautuu kehittävän arvioinnin periaatteisiin. Opintokokonaisuudet arvioidaan merkinnällä hyväksytty - hylätty. Yliopiston opetussuunnitelman mukaan suoritetut opinnot arvioidaan yliopiston arviointikäytännön mukaisesti.

4 § Muualla suoritettujen opintojen hyväksiluku

Opiskelija voi sisällyttää opinto-ohjelmaansa muualla suoritettuja opintoja edellyttäen, että ne täyttävät ammatillisen opettajakorkeakoulun vaatimukset. Ammatillisen opettajakorkeakoulun opetussuunnitelmassa määrätään yksityiskohtaisemmin hyväksiluettavien opintojen kriteereistä ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta. Päätökset opintojen hyväksiluvusta tekee koulutuspäällikkö.

5 § Oikaisumenettely

Opiskelijavalintaan liittyvät oikaisuvaatimukset käsittelee HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun hallitus.

Opintosuoritusten arviointiin tai muualla suoritettujen opintojen hyväksilukuun tyytymätön opiskelija voi pyytää kirjallisesti oikaisua ammatillisten opettajakorkeakoulun johtajan nimeämältä toimielimeltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa.

Opiskelija, joka on tyytymätön oikaisupyynnöstä annettuun päätökseen, joka koskee opintosuoritusten arviointia tai muualla suoritettujen opintojen hyväksilukua, voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua ammattikorkeakoulun tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon (351/2003 § 27). Ammattikorkeakoulun säännöissä määrätään tutkintolautakunnan kokoonpanosta.

6 § Opettajankoulutusta koskevat muut määräykset ja säädökset

Ammatillisessa opettajankoulutuksessa noudatetaan muutoin ammatillisesta opettajankoulutuksesta annetun lain 356/2003 sekä asetuksen 357/2003 määräyksiä sekä soveltuvin osin ammattikorkeakoululain 351/2003 määräyksiä.