Olet täällä

Opiskelutaidoista ja oppimisesta - Miten menestyä opinnoissa

Opiskelutaidoista ja oppimisesta - Miten menestyä opinnoissa

Sisältö:

Opiskeluorientaatio 
Tiedonhankinnan ABC 
Lukeminen tekniikkalajina 
Kirjoittaminen 
Suullinen esittäminen
Yhteistyö 
Lähiopetus ja läsnäolo 
Verkko-opiskelu 
Tenteissä menestyminen 
Opiskeluvilppi 
Ammattikorkeakoulun toiminnan arviointi
Aikaa ja ajanhallintaa 
Asennetta opiskeluun 
Ilmaiset neuvot 
Lähteet

Jokaisella meistä on jo opiskelua aloittaessamme erilaisia opiskelutaitoja. Myös motivaatiomme kumpuaa erilaisista lähteistä samoin kuin asenteemme opiskelua kohtaan. Lähtöeväiden määrästä ja laadusta riippumatta opiskelu edellyttää huomion kiinnittämistä moniin seikkoihin. Tullakseen menestyksekkääksi opiskelijaksi tarvitaan tavoitteellisuutta, motivaatiota, suunnittelua, hyviä luku- ja opiskelutapoja, itsekuria, tietoa oppimisesta, myönteistä asennetta, itseluottamusta ja vieläpä hyvää fyysistä kuntoa. Aikamoinen lista!

On hyvä kysyä, synnymmekö me ihmiset tavoitteellisina, motivoituneina ja suunnittelijoina? Entä onko meillä jo syntyessämme hyvät luku- ja opiskelutavat, myönteinen asenne ja hyvä fyysinen kunto? Millainen itseluottamuksemme tuolloin onkaan? Kaikkiin kysymyksiin on todennäköisesti vastattava kielteisesti. Nämä ominaisuudet eivät ole synnynnäisiä; niitä ja monia muita olemme oppineet ja muokanneet koko tähänastisen elämämme ajan. (Ringom 1994.)

Päämäärätietoinen ammattikorkeakouluopiskelu tarjoaa erinomaisen harjoitteluareenan moninaisten opiskelu- ja elämäntaitojen edelleen parantamiselle. Asiantuntijaksi valmistuva opiskelija saa reppuunsa monipuoliset työkalut työelämän vaativiin ja vaihteleviin tilanteisiin.

Toivomme, että seuraavat tarkastelukulmat auttavat sinua pohtimaan ja laventamaan omia opiskelutaitojasi. Tarkastelun laajuus jää tässä oppaassa luonnollisesti suppeahkoksi. Asiasta kiinnostuneiden kannattaa tutustua lähteenä käytettyihin kirjoihin; myös netistä saa hyödyllisiä opiskeluvinkkejä.

Opiskeluorientaatio

Entwistle ja Ramsden (1983) mukaan opiskeluorientaatiolla tarkoitetaan sekä suhtautumista opiskeluun että käytännön opiskelutoimintaa. Voidaan puhua neljästä perusorientaatiosta (Lonka 1996):

PINNALLISTA ORIENTAATIOTA leimaa ulkoa oppiminen ymmärryksen kustannuksella. Tavoitteena on usein saada suoritus vain tehtyä paremminkin kuin kunnolla oppia uusia asioita. Siihen liittyy yksityiskohtiin takertumista ja ulkonaisten muotojen korostamista, opiskelija turvautuu rutiineihin ja tekee niin kuin käsketään. Tenttivastauksissa hän saattaa kuvailla tai toistaa tosiseikat oikein, mutta ei muodosta niistä kokonaiskuvaa. Tällainen opiskelu on yleensä yhteydessä heikkoon tai korkeintaan keskitasoiseen menestykseen.

SYVÄLLINEN ORIENTAATIO tarkoittaa, että opiskelija todella pyrkii ymmärtämään opittavia asioita ja on myös kiinnostunut oppimastaan. Tällainen pyrkimys auttaa paitsi kokonaisuuksien myös yksityiskohtien oppimista, koska asiat sijoitetaan johonkin merkitykselliseen yhteyteen. Syvällinen orientaatio ohjaa kiinnostumaan johtopäätöksistä ja päätelmistä. Motivaatiota ohjaa ennemmin kiinnostus asioihin kuin suoritukset sinänsä. Tenttivastauksille on ominaista opittujen asioiden kuvailu, arviointi ja kritisointi. Lisäksi opiskelija esittää asiasta loogisen kokonaiskuvan, jota saattaa havainnollistaa esimerkein. Syvällinen orientaatio on yhteydessä siihen, että opinnot koetaan mielekkäinä.

SOSIAALINEN ORIENTAATIO viittaa siihen, että opiskelija on kiinnostuneempi sosiaalisesta toiminnasta ja harrastuksistaan kuin itse opiskelusta. Voimakas sosiaalinen orientaatio on usein yhteydessä heikkoon opiskelumenestykseen. Toisaalta on ehdottomasti muistettava, että opiskeluaikana solmitut ystävyyssuhteet ovat tärkeitä ja rikastuttavat koko elämää!

SUORIUTUMISORIENTAATIOON liittyy pyrkimys järjestelmälliseen ja systemaattiseen toimintaan tietyn tavoitteen saavuttamiseksi. Suoriutumiseen orientoitunut opiskelija pystyy taktikoimaan ja vaihtamaan orientaatiotaan pinnalliseksi tai syvälliseksi esimerkiksi sen mukaan, mitä opettajat näyttävät palkitsevan.

Opiskelija suunnittelee opintonsa hyvin, laatii itselleen aikatauluja ja kehittelee toimivia opiskelustrategioita. Suoriutumisorientaatio, itsenäinen toiminta, positiivinen asenne opiskeluun ja syvällinen orientaatio muodostavat yhdistelmän, joka on yhteydessä hyvään opiskelumenestykseen. Suoriutumisorientaatio on taito, jota voi kehittää läpi opiskeluaikansa. (Ks. myös Lindblom-Ylänne, Nevgi ja Kaivola 2003.)

Tarkastele aika-ajoin opintojesi edetessä opiskeluasi eri orientaatioiden valossa. Mikä opiskelutavoissasi on toimivaa? Mitä kannattaisi tehdä toisin?

Lindblom-Ylänteen ym. (2001) Aiotko opiskelijaksi -kirjasta voi lukea lisää opiskelutaitoihin liittyvistä kysymyksistä.

Alkuun

Tiedonhankinnan ABC

Tiedonhankinta opinnoissa

Itsenäinen tiedonhankinta, oman alan tietojen käsittely ja kriittinen tiedon arviointi ovat olennainen osa kaikkea opiskelua. On tärkeää oppia tunnistamaan, milloin ja millaista tietoa tarvitaan ja mistä tarvittavaa tietoa kannattaa lähteä etsimään. Informaatiolukutaitoinen opiskelija kokee valmistuttuaankin tiedonhankinnan ja tiedon käytön luonnolliseksi osaksi osaamistaan myös työelämässä. Haaga-Helian kirjasto- ja tietopalvelut edistävät toiminnallaan opiskelijoiden informaatiolukutaidon kehittymistä.

Jokaisessa Haaga-Helian toimipisteessä on kirjasto

Toimipisteiden kirjastojen kokoelmiin kuuluu pääasiassa juuri siinä toimipisteessä opiskeltavien alojen aineistoa. Opiskelija voi käyttää kaikkien toimipistekirjastojen aineistoja, tiloja ja laitteita. Toimipisteiden välillä toimii kuljetus, joten kirjan voi pyytää lainaan toisesta toimipisteestä oman toimipisteen kirjastoon. Lainat voi myös palauttaa minkä tahansa toimipisteen kirjastoon. Kirjastokortin saa esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun henkilötodistuksen.

Haaga-Helian kirjastojen aineisto, kuten kirjat ja lehdet, ovat HH Finna-tietokannassa, josta kannattaa tarkistaa aineiston sijainti- ja saatavuustiedot. Omat lainansa voi tarkistaa ja uusia samassa osoitteessa.

Tiedonlähteet 

Haaga-Helian kirjasto tarjoaa opiskelijalle pääsyn lukemattomiin erilaisiin sähköisiin tiedonlähteisiin, jotka ovat myös etänä käytettävissä HH Finnan kautta 24/7. Sähköinen kokoelma sisältää mm. e-lehtiä, e-kirjoja, uutisarkistoja, markkinatutkimuksia, sanakirjoja, tilastoja ja yritystietoa. Linkit tiedonlähteisiin ovat kirjaston sivulla.

Kirjastosta apua tiedonhankintaan

Kirjasto neuvoo tiedonlähteiden käytössä ja opastaa tarvitsemasi aineiston etsimisessä. Kirjasto järjestää tiedonhankinnan koulutusta sekä osana opintojaksoja että kaikille avoimina tiedonhakuinfoina. Myös henkilökohtaista tiedonhaun ohjausta on tarjolla. Ota siis rohkeasti yhteyttä, kun sinulla on kysyttävää!

Alkuun

Lukeminen tekniikkalajina

Tentteihin luettava määrä tai palautettavien projektitöiden suma voi tuntua aika-ajoin ylivoimaiselta, jos opiskelijalla ei ole sujuvia aineistojen omaksumis- ja tuottamistaitoja. Korkeakouluopiskeluopiskelu edellyttää siten todennäköisesti kummankin taidon jatkuvaa kehittämistä.

Kirjallisuuden lukeminen on keskeinen osa opiskelua. Tieteellisen tekstin lukeminen on hyvin erilaista kuin vapaa-ajan viihdekirjallisuuden lukeminen. Tieteellisten kirjojen ja artikkeleiden kieli on kunkin tieteenalan asiantuntijakieltä, jonka omaksuminen on osa oppimisprosessia. Tavoitteena on erottaa käsiteltävien asioiden merkitykset arkikielestä ja mahdollistaa asioiden jäsentynyt tarkastelu.

Vaikka tieteelliset ja erityisalojen ilmaisut saattavat aluksi tuntua vaikeilta tai monimutkaisilta, vaivannäkö on välttämätöntä. Joskus asiantuntijateksti on melko vaikeaselkoista. Älä anna sen katkaista oppimistasi, vaan harjoita tiedonhakua. Kysele aktiivisesti opettajalta ja etsi valaistusta myös muista lähteistä!

Jos tuntuu hankalalta aloittaa paksu kirja ensimmäiseltä sivulta, aloita mistä haluat, vaikka viimeisestä luvusta. Kun ihastuu haarukkapaloihin, alkaa myös tukevampi lämmin ruoka kiinnostaa! Voi edetä esimerkiksi lopusta alkuun, jos se tuntuu käyttökelpoiselta. (Ringom 1994.)

Seuraavaa viisiportaista tehokkaan lukemisen tekniikkaa voi soveltaa niin kirjojen kuin artikkelienkin lukemisessa.

Tehokkaan lukemisen viisi porrasta

  1. ALOITA MIELEKKÄÄSTI 
    Kirjaan tutustuminen kannattaa aloittaa sisällysluettelosta ja otsikoiden silmäilemisestä. Mieti samalla, 
    • kuinka tärkeä aineisto sinulle on: hyvin tärkeä, tärkeä, ei niin tärkeä? 
    • millaiset esitiedot sinulla on aiheesta: paljon, jonkin verran, ei lainkaan? 
    • mitä aiot oppia? Katso opinto-oppaan tekstiä ja mieti omia tarpeitasi. Etsi sellaista tietoa, joka liittyy tavoitteisiisi.
  2. SILMÄILE KIRJA LÄPI
    Tekstin varsinaisen lukemisen asemesta kiinnitä huomiota otsikoihin, tehokeinoihin, kuviin, käyriin, malleihin, esimerkkeihin, tehtäviin jne. Tee samalla pieniä muistiinpanoja esimerkiksi miellekarttaan eli mind mapiin. Kirjoita siihen tärkeiltä tuntuvia tietoja ja otsikoita. Tällaisen yleiskatsauksen avulla saa tietoa kirjan päämääristä ja yleislinjoista ja aivomme saavat ”koukkuja”, joihin ripustaa tietoa.
  3. LUE TEKSTI LÄPI
    Tee samalla muistiinpanoja tai käytä korostuskynää tai alleviivausta, jos kirja on omasi. Älä alleviivaa monia sanoja peräkkäin, vaan etsi avainkäsitteitä ja -ajatuksia. Ei kannata pysähtyä ensi lukemalla pitkäksi aikaa kohtiin, joita ei ymmärrä, mutta on hyvä käyttää esimerkiksi värejä muistuttamaan epäselvästä kohdasta. Kun yleiskuva lukemisen myötä alkaa jäsentyä ja aineisto kypsyä mielessäsi, epäselvät kohdat voivat aueta kuin itsestään.
  4. LUE TEKSTI RIITTÄVÄN MONEEN KERTAAN
    Jos aineisto on erityisen vaikean tuntuista, lue se useampaan kertaan läpi. Uusilla lukukerroilla avainsanat saattavat muuttua paljonkin, koska sinulla on nyt kokonaiskuva aineistosta. 
    Jos et vieläkään ymmärrä jotain kohtaa, pysähdy siihen. Mieti, onko tieto tärkeä omien tavoitteidesi tai tekstin perusajatusten kannalta. Hyödynnä sanakirjaa, nettiä, muiden ammattikirjojen, opettajan, opiskelukaverin tai jonkun muun apua. Käytä puhelinta. Muutaman minuutin keskustelu saattaa auttaa eteenpäin. Jos asia ei vieläkään selviä, jatka lukemista ja muistiinpanojen tekemistä, mutta pane muistiin esimerkiksi miellekarttaasi epäselvä kohta.
  5. AVAINSANATARKISTUS
    Avainsanatarkistus kestää parhaimmillaan noin 10 minuuttia ja sen tavoitteena on kontrolloida lukemisen ja muistiinpanojen laatu. Tarkistus kannattaa tehdä hetken päästä siitä, kun on lopettanut lukemisen. 
    Kertaa avainsanasi (esimerkiksi mind map) ja yritä palauttaa mieleesi jokaisen sanan takana olevaa tietoa. Jos se ei onnistu, ota kirja uudelleen esiin ja kertaa kyseiset tekstiosuudet. Etsi uusia avainsanoja ja vahvista vanhoja esimerkiksi kuvien, nuolien, symbolien tai numeroiden avulla. Yleinen sääntö on, että mitä enemmän kuvia, sitä paremmin muistat. (Ringom 1994.)

Alkuun

Kirjoittaminen

Kirjoittaminen ja kirjalliset työt kuuluvat opiskelijan työhön lähes jokaisella opintojaksolla. Ennen kirjoittamista täytyy useimmiten lukea paljon asioihin perehtymisen vuoksi; samalla opiskelija keskustelee lukemansa tekstin kanssa ja oppii monipuolista asioiden pohdiskelua. Tiedon hankinta, tietoon perehtyminen ja tiedon analysointi edeltävät aina kirjallisia tehtäviä. Nämä tehdään joko tiimi- tai yksilötöinä.

Kirjoittamisella on opiskelussa ainakin kaksi merkitystä. Ensinnäkin kirjoittamista käytetään oppimisen mittaamiseen ja opiskelijan edellytetään suoriutuvan hyvin monenlaisista kirjallisista tehtävistä. Toisaalta kirjoittaminen on keino oppia. Kirjoittamisen avulla voi päästä syvällisempään ja täsmällisempään ajatteluun ja oppimistulokseen kuin pelkästään lukemalla ja kuuntelemalla.

Kirjoittamisprosessin eteneminen

  1. ALKUHAHMOTTELU
    Saatuasi aiheen kypsyttele sitä muutama päivä tai pitempikin aika. Pohdi otsikkoa eri näkökulmista ja tee pieniä muistiinpanoja mahdollisista teemoista ja mielleyhtymistä, joita aihepiiri herättää. Samalla aihe alkaa rajautua.
  2. MATERIAALIN KOKOAMINEN
    Tarkista, mitä olet aiheesta jo oppinut. Tee tiedonhakuja verkosta ja kirjastosta esimerkiksi avainkäsitteiden avulla. Kerää muistiin mielenkiintoisia näkökulmia. Hyödynnä kirjaston Internet-sivuja.
  3. IDEOIDEN KERÄÄMINEN PAPERILLE
    Tässä vaiheessa ei ole väliä, ovatko ajatuksesi oikein tai hyvin muotoiltuja. Kirjoita vain ”tajunnanvirralla”, mitä mieleen tulee asiasta. Voit kirjoittaa asioista puolesta tai vastaan tai voit tehdä kysymyksiä. Tärkeää on saada mahdollisimman paljon ideoita kirjatuksi. Tämä vaihe auttaa pääsemään yli sen ongelman, että tekstiä ei synny, vaikka kuinka yrittäisi. Ei tarvitse kirjoittaa edes kokonaisia lauseita, ideoiden paneminen paperille auttaa.
  4. MATERIAALIN JÄRJESTÄMINEN
    Pohdi tajunnanvirtasi tuotoksia suhteessa tehtävänantoon ja aihepiiriin ja ryhdy järjestelemään materiaaliasi ja ideoitasi joillakin perusteella. Tärkeää on suunnitella kirjoituksen jäsentely ja karsia epäolennaisia seikkoja pois. Mahdollisimman yksinkertainen jäsentely on yleensä paras.
  5. ENSIMMÄISEN VERSION KIRJOITTAMINEN
    Miten asiat ilmaistaan niin, että lukijat ymmärtävät? Kannattaa kirjoittaa niin kuin keskustelisi lukijan kanssa. Käytä täydellisiä lauseita ja elävöitä tekstiä esimerkein. Hyvä tapa on edetä kysymysten kautta ja valottaa asiaa eri näkökulmista. Perusteellisen valmistelutyön merkitys ilmenee viimeistään nyt: jos pohtii sisältöjä samalla, kun miettii materiaalin keräämistä ja kirjoituksen tyyliä, epäonnistuu ehkä sekä tyylin että sisällön suhteen. Kirjoittamisprosessi ei yleensä etene suoraviivaisesti alusta loppuun. Usein on hyvä aloittaa helpoimmasta tai keskeisimmästä kohdasta ja sorvata ongelmallisia kohtia tai vaikkapa aloitusta vasta myöhemmin.
  6. KIRJOITETUN ARVIOINTI
    Lue tekstiäsi aika ajoin ikään kuin ulkopuolisin silmin. Hyödyllistä on, jos opiskelukaverisi tai joku työpaikalla lukee ja kommentoi vielä keskeneräistä tekstiä. Prosessin aikainen palaute parantaa lopputulosta oleellisesti! Kannattaa myös ottaa etäisyyttä kirjoitukseen ja jättää se muutamaksi päiväksi. Varaa aikaa siihen, että muokkaat tekstiä saamiesi kommenttien pohjalta. Lukiessa olisi hyvä tarkistaa muun muassa seuraavia asioita:
    • Miten hyvin kirjoittamasi lauseet toimivat? Eteneekö teksti sujuvasti ja onko tekstissä järkeä? Onko kappalejako toimiva? 
    • Onko tekstissä selityksiä ja esimerkkejä tarpeeksi, jotta se luo tavallisellekin lukijalle käsityksen siitä, mitä kirjoitat? Vastaavatko otsikko ja teksti toisiansa? 
    Lue kirjoitusta ääneen. Jos lukeminen takeltelee ja joutuu pysähtymään tai palaamaan taaksepäin, lause voi olla liian pitkä tai epäjohdonmukainen.
  7. LOPULLISEN VERSION KIRJOITTAMINEN
    Ulkoasu saa lopullisen muodon, virheet korjataan ja kieliopilliset seikat tarkistetaan. (Lindberg 1998.)

Alkuun

Muistiinpanot

Nyrkkisääntö on, että muistiinpanoja kannattaa tehdä sekä tuntitilanteessa että kotona kirjaa lukiessa. Muistiinpanojen kirjoittaminen ohjaa ajattelua ja antaa mahdollisuuden muokata ja pohtia asiaa. Lisäksi niiden avulla on mahdollisuus palata asiaan myöhemmin. Tutkimusten mukaan menestyvät opiskelijat hallitsevat useita muistiinpanotekniikoita ja pystyvät vaihtelemaan niiden käyttöä tilanteen mukaan. (Lindblom-Ylänne ym. 2001.)

Erilaisia muistiinpanotapoja kannattaa kehittää läpi opiskelun; esimerkiksi ranskalaiset viivat ovat usein hyödyllisiä, samoin kuvat, kaaviot ja värikynien käyttö. (Vakkuri 1998; Lindberg 1998.) Miellekartan käyttäminen maksaa vaivan. Sen avulla voi jäsentää aineistoa eri hierarkiatasoille ja täydentää sitä tarvittaessa vaikka omilla ideoillaan ja luovilla assosiaatioillaan. Miellekartta on oiva apuneuvo, jonka avulla voi yhdistää sanoja, mielikuvia, numeroita, johtopäätöksiä, värejä ja tilasuhteita. (Buzan 2000.)

Kokeilkaa myös seuraavaa: 
Vaihtakaa pareittain tai pienessä ryhmässä muistiinpanoja ja lukekaa toistenne muistiinpanot. Tarkastelkaa sitten yhdessä, mitä asioita kukin on kirjoittanut ja miten. Käymällä läpi muiden kanssa muistiinpanojensa tekniikkaa ja sisältöjä voi saada arvokkaita vinkkejä. Samalla tarjoutuu tilaisuus pohtia mahdollisesti epäselviksi jääneitä seikkoja. Saattaa huomata, että ei ole ainoa, jolle tietyt seikat tunnilla jäivät hämäräksi. Seuraavalla tunnilla niitä on helpompi kysyä opettajalta, kun ei tarvitse epäillä ”kyselevänsä tyhmiä”. Huomatkaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassakaan, vaan vain erilaisia suhtautumisia kysyttyyn.

Viisasta on myös yrittää muistiinpanojensa avulla selittää tunnilla käsiteltyjä asioita jollekin ulkopuoliselle henkilölle. Mitä veikkaat, miksi?

Näin kirjoitat Haaga-Heliassa

Yrityksissä tekstit kirjoitetaan yleensä yrityksen omille sähköisille tai paperisille kirjelomakkeille. Näin yritys takaa sen, että kaikki sen lähettämät kirjeet ja muut postit ovat ulkoasultaan yhtenäisiä. Lomakkeiden yhtenäisen ulkoasun ansiosta yrityksen ulkoasu tulee tutuksi asiakkaille ja muille kohderyhmille.

Haaga-Heliassa tekstit kirjoitetaan Haaga-Helian mallin mukaisesti. Tämä helpottaa sekä opiskelijan että opettajan työtä: kummankaan ei tarvitse miettiä, miltä tekstin olisi hyvä näyttää, vaan molemmat voivat keskittyä tekstin sisältöön. Tekstien sisältö sen sijaan vaihtelee sen mukaan, kenelle kirjoitat tekstin ja mihin pyrit tekstilläsi.

Kirjoitat opintojesi aikana muun muassa esseitä, muistioita ja raportteja sekä laadit lopuksi opinnäytetyön. Näiden kaikkien tekstien ulkoasu on Haaga-Heliassa yhtenäinen. Noudata ohjetta opintojesi alusta alkaen, niin sinun ei tarvitse miettiä ennen jokaista kirjoitusrupeamaa, miltä tekstisi näyttää. Muista myös, että opiskelijanumero on pakollinen tieto kaikissa arvioitaviksi jätettävissä töissä.

Raportit, seminaarityöt, käyttöohjeet, ohjelmistojen dokumentoinnit ja muut kirjalliset etätyöt tehdään käyttäen asiasuomea ja aihealueen termistöä. Töiden ulkoasu noudattaa joko vakioasettelua tai opinnäytetyöraportin asettelua ja rakennetta tai muita annettuja ohjeita. Kirjallisissa töissä käytetään aina viitemerkintöjä ja niiden loppuun merkitään aina lähdeluettelo.

On tärkeää, että opiskelija tottuu opintojen alusta alkaen laatimaan kirjalliset työnsä edellä mainittujen periaatteiden mukaan; tällöin opinnäytetyön laatiminen opintojen loppuvaiheessa on huomattavasti helpompaa.

ESSEE on kirjoitelma, jossa kirjoittaja pohtii tiettyä aihetta. Essee voi olla subjektiivinen, jolloin kirjoittaja kytkee omat ajatuksensa aiheeseen: kritikoi, kyseenalaistaa, yhdistää, laajentaa ja kommentoi. Jos kirjoittaja käsittelee aihetta tutkimuksellisella otteella, essee muistuttaa tieteellistä artikkelia. Siinä kirjoittaja ilmaisee keskeisen ongelman ja merkitsee tietojensa lähteet tarkkaan. Tenttivastaukset ovat yleensä esseitä. Niissä esität tietosi objektiivisesti ja kerrot sen jälkeen yleensä myös oman näkemyksesi.

MUISTIO on pöytäkirjasta kevennetty versio. Muistio laaditaan nimensä mukaisesti muistin tueksi esimerkiksi ideointipalaverin jälkeen. Silloin palaverin vetäjä tai sihteeri kirjaa muistioon lyhyesti ja selkeästi, mitä palaverissa sovittiin, kuka töistä vastaa ja milloin. Muistiota tarvitset esimerkiksi toimiessasi opiskelijayhdistyksessä.

OPPIMISPÄIVÄKIRJASSA tarkastelet oppimisesi tuloksia aikajärjestyksessä tai esimerkiksi aihealueittain. PORTFOLIO on näyttökansio, johon keräät opintojaksoittain tai aihealueittain laaditut kirjalliset ja muut tuotokset.

REFERAATTI on tiivis, selkeä ja kattava selostus lähteen ydinasioista. Lähteenä voi olla suullinen tai kirjallinen esitys. Myös referaatti voi olla suullinen tai kirjallinen. Voit liittää referaattiin omia näkemyksiäsi, mutta sinun on erotettava ne selvästi lähteestä poimimistasi tiedoista.

TIIVISTELMÄ on yleensä kirjoittajan omasta tekstistään tekemä lyhyt esitys kirjoituksen pääasioista. Tiivistelmä on tiedottava tai houkuttava tavoitteensa mukaan. Tiivistelmän tulee antaa tasapainoinen kokonaiskuva tekstin sisällöstä. Laadit tiivistelmän opinnäytetyösi ja muiden laajojen raporttien alkuun.

RAPORTTI on selonteko tutkimuksesta, matkasta, osallistumisesta kurssiin tai muusta tehtävästä. Se voi olla myös määräajoin tehtävä selvitys, kuten viikkoraportti tai kuukausiraportti. Kirjoittaja antaa raportissa tietoa toiminnan kehittämiseksi, päätöksenteon pohjaksi tai tiedon kartuttamiseksi. Kun osallistut opinnoissasi johonkin projektiin, kirjoitat siitä sen jälkeen yleensä raportin. Kirjallisista töistä on julkaistu raportointiohje Opiskelijan MyNetissä.

Alkuun

Suullinen esittäminen

Viestintä on merkittävä osaamisen alue tällä hetkellä työelämässä. Tulevissa työtehtävissä esimiehenä ja asiantuntijana on tärkeää pystyä ilmaisemaan itseänsä innostavasti, vakuuttavasti ja asiantuntevasti. Monet opiskeluun liittyvät kirjalliset työt esitetään oppitunneilla suullisesti, mikä tarjoaa oivallisen areenan harjoittaa esiintymistä. Suullisten esitysten kautta välitetään tietoa, kokemuksia, mielipiteitä ja ajatuksia – se on siis osa oppimista ja opiskelua.

Kun alkaa valmistella esitystään, kannattaa miettiä

  1. Paljonko aikaa esitykseen on varattu? Millainen tilanne on?
  2. Mitä haluat sanoa eli mikä on puheenvuoron tavoite? ”Opettaja käski” ei ole järkevä tai haastava tavoite.
  3. Mitä kuulijat odottavat; mitä hyötyä puheenvuorostasi on?
  4. Pohdi a) miten herätät mielenkiinnon b) miten teet viestistä mahdollisimman ymmärrettävän c) miten tyydytät kuulijoiden tiedontarpeet.
  5. Jäsennä sisältö a) valitsemalla tuore näkökulma b) rajaamalla aihe oleellisimpaan ja mielenkiintoisimpaan c) etenemällä johdonmukaisesti d) kertaamalla tärkeimmät asiat.
  6. Elävöitä esitystä esimerkein, rinnastuksin ja vertauksin.
  7. Esiintymään oppii vain esiintymällä. Käytä siis kaikki mahdolliset tilaisuudet harjoitteluun!

Muista, että useimmat jännittävät suullisia esityksiä, vaikka sitä ei heistä päällepäin huomaisikaan. Kuulijatkin ovat pääsääntöisesti puolellasi, he eivät toivo esiintyjän epäonnistumista. Muista siis myös kunnioittaa kuuntelemalla keskittyneesti muiden esityksiä. Mikäli koet esiintymistilanteet vaikeina, puhu asiasta esimerkiksi opinto-ohjaajan kanssa. Yhdessä on parempi etsiä ratkaisuja kuin yksin.

Hyödynnä av-välineitä
Valitse  etupöydällä olevasta AV-ohjauspaneelista mistä esitys haetaan: yleensä PC (tilan pöytäkone), laptop (jos yhdistät läppärin kaapelilla) tai doc cam (dokumenttikamera). Samasta paneelista saat myös käynnistettyä ja sammutettua videotykin ja säädettyä ääntä.

DOKUMENTTIKAMERA: Heijastaa paperin valkokankaalle piirtoheittimen tapaan. Käytä selkeitä värejä ja kirjasinkokoa, jonka fontti on vähintään 24. Isossa tilassa tarvitaan vielä suurempi fontti. Älä pidä dokumenttikameraa turhaan päällä esityksen aikana.

POWERPOINT-ESITYS tms.: Kirjoita pääkohdat tiivistettynä; älä kaikkea tekstiä, jonka aiot sanoa. Elävöitä kuvilla. Videoita harkitusti. Enintään 20 diaa tunnin esityksessä. Tarkista, miltä diat näyttävät heijastettuina. Muista ottaa muistitikkusi esityksen jälkeen mukaasi.

FLÄPPI: Kirjoita ja piirrä tarpeeksi isosti. Asiakokonaisuuksia voi erotella väreillä. Papereita voit kiinnittää halutessasi tussitauluun magneeteilla. Tarkista ennen esitystä, että tilasta löytyy fläppipaperia ja kyniä. Lisää voit pyytää Helpdeskistä.

Lisää AV-ohjeita tästä.

Alkuun

Yhteistyö

Tiimeissä ja ryhmissä toimiminen on työelämässä nykyään yhä tavallisempaa. Myös ammattikorkeakoulussa tehdään usein ryhmissä projektitöitä ja muita yhteistyötä vaativia tehtäviä.

Hyvä yhteistoiminta edellyttää muun muassa luottamuksen rakentamista, avoimuuden ja toisten mielipiteiden kuuntelemisen opettelemista sekä kaikkien ryhmän jäsenten huomioon ottamista. Voidakseen toimia tehokkaasti ryhmän jäsenten on harjoiteltava tiedollisten tavoitteiden rinnalla muun muassa päätöksentekoa, ongelmanratkaisua, vuorovaikutustaitoja ja johtamista.

Ei ole kuitenkaan itsestään selvää, että yhdessä toimimisen perustaidot ilman muuta osataan. On myös varsin tavallista, että ryhmässä ilmenee erilaisia hankauksia. Ratkaisevaa yhteistyön tulosten kannalta on kuitenkin se, että opitaan hoitamaan ongelmat rakentavalla tavalla; hyödyntäkää siis opiskeluaikaa vuorovaikutustaitojen harjoittamiseen! Tarvittaessa voi näitä asioita miettiä myös jonkun ulkopuolisen, kuten opettajan, opinto-ohjaajan tai terveydenhoitajan kanssa.

Alkuun

Lähiopetus ja läsnäolo

Lähiopetus on tärkeää muun muassa kirjallisen oppimateriaalin täydentäjänä, tilaisuutena työskennellä yhdessä ryhmän jäsenten kanssa sekä esimerkiksi kielten tunneilla keskusteluharjoittelumahdollisuutena vieraalla kielellä.

Opettajalla on mahdollisuus lähiopetuksessa esittää uusia näkökulmia ja tutkimustuloksia, opettaa tieteellistä ja ammatillista argumentointia, demonstroida tiettyä ajattelutapaa sekä kertoa omista kokemuksistaan aihepiirin asiantuntijana. Lähiopetuskerrat ovatkin mainio paikka opiskelijalle terävöittää ajatteluaan muun muassa tekemällä aktiivisesti kysymyksiä. Parhaimmillaan lähiopetus on hedelmällistä vuorovaikutusta opettajan ja opiskelijan välillä. (Lindberg 1998; Lindblom-Ylänne, Repo-Kaarento ja Nevgi 2003.)

Oppitunneilla kannattaa käydä! Opintojakson alussa opettaja tarkentaa kyseisen opintojakson läsnäolovaatimukset.

Alkuun

Verkko-opiskelu

Haaga-Heliassa käytetään opiskelumuotona myös verkko-opiskelua. Opintojakso voidaan toteuttaa joko kokonaan tai osittain verkossa. Täysin verkkovälitteinen opintojakso sisältää yleensä opiskeltavaa materiaalia, erilaisia tehtäviä ja verkkokeskusteluja sekä ohjattua työskentelyä itsenäisesti ja/tai pienryhmissä. Niihin voi liittyä myös verkon ulkopuolella järjestettäviä tenttitilaisuuksia. Monimuoto-opetuksena toteutettu opintojakso sisältää sekä lähi- että verkkotyöskentelyä.

Verkko-opiskelussa hyödynnetään Haaga-Heliassa pääasiassa Moodlea. Joillakin opintojaksoilla käytetään lisäksi myös muita työkaluohjelmistoja opetuksen ja oppimisen tukena, kuten esim. etäkokousjärjelmiä. Opiskelijat saavat näihin käytön opastuksen opintojensa alkuvaiheessa. Verkko-opiskelu edellyttää tietokonetta Internet-yhteyksin sekä tietotekniikan perustaitoja. Etäkokousjärjestelmien käyttöä varten tarvitaan kuulokemikrofoni ja webkamera (ei välttämätön). Opintojakson toteutuksen kuvauksessa kerrotaan, mikäli opintojaksolla käytetään jotain tiettyä ohjelmistoa. Tutkinto-opiskelijat ilmoittautuvat Haaga-Helian verkko-opintojaksoille WinhaWillessä kuten muihinkin opintojaksoihin.

Verkko-opiskelu on perinteiseen lähiopetukseen verrattuna ajasta ja paikasta riippumattomampaa ja joustavampaa. Verkko-opiskelu on kuitenkin aikataulutettua, opintojaksoilla on aloitus- ja lopetuspäivät, oppimistehtävillä palautuspäivämäärät ja verkkokeskustelut käydään tietyn aikataulun mukaisesti. Verkko-opiskelussa korostuvat erityisesti itseohjautuvuus, vastuu omasta oppimisesta, suunnitelmallisuus, ajankäytön hallinta, medialukutaito sekä verkkovuorovaikutustaidot.

Alkuun

Tenteissä menestyminen

Opiskelijan tulee opiskella aktiivisesti opintojakson toteutuksen alusta lähtien ja varmistaa etätehtävien aikataulun mukaisella suorituksella oppimisensa jo opintojakson toteutuksen kuluessa. Opintojakson suoritusvaatimuksiin sisältyvä koe/tentti tai kokeet ilmoitetaan opintojakson toteutussuunnitelmassa 1. oppitunnilla. Koe järjestetään normaalisti opintojakson lukujärjestyksen mukaisena aikana ja useimmiten lähiopetusjakson viimeisellä viikolla. Koe voi joillain opintojaksoilla olla mahdollista suorittaa sähköisesti Haaga-Helian sähköisen tenttimisen tiloissa. Tähän liittyvät ohjeet ml. tenttiin ilmoittautuminen, tentin suorittaminen ja valvonta sekä tentin arviointi löytyvät MyNetistä.

  • Tee lukusuunnitelma, jossa on myös hieman pelivaraa. Aloita lukeminen ajoissa. Yhden 200-sivuisen kirjan lukeminen kertauksineen voi helposti viedä 10 päivää, jos lukee 2-3 tuntia päivässä.
  • Pyri luomaan jäsentynyt kokonaiskuva tentin aihepiiristä ja järjestä materiaali aihealueittain.
  • Tee tiivistetyt muistiinpanot esimerkiksi miellekartan muotoon.
  • Keskustele tentin aihepiiristä muiden kanssa. Yritä selvittää hankalia käsitteitä jollekin ystävällesi. Opettamalla muita oppii itse!
  • Mieti tenttitilaisuuden puitteet ja käytännön järjestelyt etukäteen: Tentin ajankohta, paikka, kesto, tarvittavat välineet, sallittu myöhästymisaika ja poistumisaika, kuinka moneen kysymykseen on vastattava, minkä tyyppisiä kysymykset ovat. Varaa kunnollinen kynä, kumi ja laskin mukaan. Vastauspaperit ovat koulun puolesta.
  • Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi tentissä.
  • Vaikka vasta-alkajana olisi epävarma siitä, onko valmistautunut riittävästi, kannattaa kuitenkin osallistua tenttiin. Kokemus tentistä auttaa ennakoimaan tulevia tilanteita ja karistamaan turhaa jännitystä.
  • Lue kysymykset ja tehtävät huolellisesti muutamaan kertaan.
  • Arvioi, kuinka paljon aikaa tarvitset kuhunkin kysymykseen. Vaikka kysymykset tuntuisivat hankalilta, älä luovuta. Luonnostele nopeasti suttupaperille aiheita ja käsitteitä, jotka liittyvät edes löyhästi tehtäviin. Epävarmuuden ja ensijännityksen hälvennyttyä, mieleen alkaa todennäköisesti palautua yhä enemmän opitusta.
  • Luonnostele vastausjäsennystäsi ja ryhdy kirjoittamaan. Jos juutut paikallesi jonkun tehtävän suhteen, siirry toiseen tehtävään ja palaa hankalaan tehtävään myöhemmin. Aloita helpoimmista tehtävistä!
  • Kirjoita mahdollisimman selvällä käsialalla ja käytä hyvää asiakieltä.
  • Kirjoita nimesi jokaiseen vastauspaperiin. (Lindberg 1998; Pintrich et al. 1991, Laurila 1999.)
  • Kirjoita vastauspaperiin myös opiskelijanumerosi, joka on pakollinen tieto kaikissa arvioitaviksi jätettävissä töissä.

Tenttiin tai kokeeseen ilmoittautuminen

Opintojakson lopussa olevaan kokeeseen/tenttiin ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Poikkeuksena on sähköinen tentti (Tenttis), johon tulee tehdä aina etukäteen varaus. Uusintatentteihin ilmoittaudutaan Opiskelijan MyNetissä olevien tentin tai arvosanan uusiminen -ohjeiden mukaisesti.

Tentin/kokeen uusiminen

Opintojakson hylätyn tai hyväksytyn kirjallisen kokeen/tentin tai opintojakson osasta järjestetyn välikokeen voi uusia kaksi kertaa opintojakson opetuksen alkaessa ilmoitettavina opintojakson kahtena yleisenä uusintatenttipäivänä tai muussa uusintaa varten järjestetyssä menettelyssä (esimerkiksi sähköinen tenttipalvelu Tenttis) kahtena seuraavana periodina. Hyväksytyistä arvosanoista voimaan jää parempi arvosana. Tutkinnon suorittamisen jälkeen ei ole mahdollista korottaa arvosanaa.

Muu opintojakson suorituksesta puuttuva osasuoritus on suoritettava kuukauden kuluessa opintojakson päättymisestä, ellei opettaja opintojakson alkaessa toisin määrää. Tämän jälkeen hylätyn pakollisen opintojakson opiskelu on aloitettava uudelleen ja kaikki aiemmat osasuoritukset mitätöityvät. Poissaolevaksi kirjoittautunut opiskelija ei voi tehdä uusintasuorituksia tai täydentää opintojakson suorituksia poissaolokautensa aikana.

Opettajan velvollisuutena on antaa opiskelijalle tieto kokeen tuloksesta viimeistään kolmen viikon kuluttua kokeesta. Ammattikorkeakoulu säilyttää kirjalliset opintosuoritukset kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta.

Uusintatentit järjestetään toimipistekohtaisesti. Toimipisteittäin määritellään etukäteen, minkä aihealueen tenttejä voi ko. päivinä suorittaa. Samassa tenttitilaisuudessa voi suorittaa kaksi tenttiä, joista toinen voi olla kypsyysnäyte. Tenttiajan pituus voi olla opettajan määräämä, aika merkitään tenttikuoreen. Tentissä voi olla mukana opettajan sallimaa materiaalia, esim. sanakirjoja, laskimia, tms., minkä opettaja merkitsee tenttikuoreen.

Uusintakoekerrat ovat toteutuskohtaisia. Jos opiskelija ei osallistu uusintaan sille määrättynä päivänä, hän menettää uusintakerran. Uusijan on aina todistettava henkilöllisyytensä ja jätettävä myös ilman vastausta oleva kysymyskuori valvojalle.

Tutkintosäännön 7 § Tentin tai arvosanan uusiminen

Alkuun

Opiskeluvilppi

Vilppi on yksiselitteisesti rangaistavaa. Seuraamuksena opiskeluvilpistä (esimerkiksi koevilppi, harjoitustyön kopiointi toiselta, harjoitustyön kopiointi suoraan lähteestä ilman, että kertoo tekstin oikeaa kirjoittajaa, tai muu vastaava vilppi) on tentin tai muun tehtävän hylkääminen, rehtorin antama varoitus tai määräaikainen erottaminen, josta päättää ammattikorkeakoulun hallitus (AmmattikorkeakouluL 38). Kyseisen opintojakson opintosuoritukset mitätöidään, ja opiskelija aloittaa opintojakson opiskelun alusta. Opiskeluvilpistä tulee aina merkintä opiskelijan opintorekisteriin.

Ammattikorkeakoululaki 3932/2014, § 38:
Opiskelijaa, joka on ammattikorkeakoulussa syyllistynyt vilppiin tai muutoin rikkonut ammattikorkeakoulun järjestystä, voidaan kurinpidollisesti rangaista rikkomuksen vakavuudesta riippuen varoituksella tai erottamalla hänet määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Ennen asian ratkaisemista opiskelijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää rehtori ja opiskelijan erottamisesta määräajaksi ammattikorkeakoulun hallitus.

Opiskelija-arviointi

Suoritukset arvioidaan joko asteikolla 1 - 5 tai asteikolla hyväksytty - hylätty. Arviointi tallennetaan opintojakson päätyttyä WinhaPro-opiskelijahallintojärjestelmään. Opiskelija näkee omat arvosanansa WinhaWille-käyttöliittymän kautta.

Kunkin opintojakson arviointikriteerit esitetään Haaga-Helian Internet-sivuilla tarkennetussa opintojaksosuunnitelmassa. Arviointiin liittyvät säädökset ks. kohta Noudatettavat normit.

Opiskelijan kannattaa aina pitää kirjaa omista suorituksistaan. Erityisesti, jos opintojakso jää kesken ja se suoritetaan myöhemmin loppuun, aiempien osasuoritusten selvittämiseksi on tärkeää tietää, koska ja kenelle opettajalle suoritukset on tehty. Kaikki osasuoritukset eivät näy WinhaWillen kautta. Opiskelijan kannattaa tutustua suoritustensa arviointiin, erityisesti, jos arvosana poikkeaa selkeästi odotetusta. Muutoinkin voi käydä opettajan vastaanotolla asian tiimoilta, mikäli opintojaksossa ei ole erikseen järjestetty arviointiin tutustumista.

Kuten muistetaan, suoriutumisorientaatioon (ks. kohta Opiskeluorientaatio) liittyy pyrkimys järjestelmälliseen ja systemaattiseen toimintaan tietyn tavoitteen saavuttamiseksi. Itsearviointitaitojansa kehittämällä opiskelija suunnittelee opintonsa hyvin, laatii itselleen aikatauluja ja kehittelee toimivia opiskelustrategioita. Hän harjaantuu itsenäiseen toimintaan ja pystyy tarpeen vaatiessa syvällisesti orientoitumaan käsillä olevaan opiskelutehtävään.

Alkuun

Ammattikorkeakoulun toiminnan arviointi

Jotta Haaga-Heliassa pystytään kehittämään toimintoja opiskelijoita paremmin palvelevaan suuntaan, tarvitaan opiskelijapalautetta. Tärkein palautekanava on opintojaksopalaute. Opintojakson välipalautteen perusteella opintojaksoa voidaan kehittää meneillään olevan toteutuksen puitteissa. Opintojakson lopuksi annettava palautetta käytetään uusien toteutusten kehittämiseen sekä laadunseurantaan. Loppupalautteen tulokset menevät myös hallinnon tietoon ja julkaistaan opiskelijoille yhteenvetona.

Yksiköittäin järjestetään myös tilaisuuksia, joissa opiskelijoiden edustajat tapaavat opettajia yleisemmän arviointikeskustelun merkeissä.

Opiskelijoiden hyvinvointia sekä koulutus- ja tukipalvelujen laatua kartoitetaan kaikkia opiskelijoita koskevalla kyselyllä. Valmistuvat opiskelijat vastaavat OKM:n kaikkia korkeakouluopiskelijoita koskevaan AVOP-kyselyyn. Kysely on yksi Haaga-Helian tulosmittareista, joten on erittäin tärkeää, että jokainen valmistuja vastaa kyselyyn.

Työelämään sijoittuneille alumneille tarjoutuu myöhemmin tilaisuus antaa palautetta tutkinnon sisällön ja työelämän vastaavuudesta. Haaga-Helian julkisilla sivuilla olevissa tulosraporteissa on mielenkiintoista tietoa muun muassa alumnien työtehtävistä ja palkkatasosta.

Koska pyrimme toiminnassamme avoimeen ja välittömään ilmapiiriin, kaikki palaute on tervetullutta; palautejärjestelmiä pyritään myös koko ajan kehittämään. Kannattaa lisäksi keskustella opettajien ja muun henkilöstön kanssa ajankohtaisista ongelmista tuoreeltaan. Laadukas toiminta ei synny itsestään – se vaatii aktiivista otetta kaikilta osapuolilta. Lisätietoja arvioinnista.

Alkuun

Aikaa ja ajanhallintaa

Opiskelu tarjoaa tilaisuuden oppia hallitsemaan ajankäyttöä ja kykyä sanoa mitä erilaisimmille maailman houkutuksille ”ei”. Mitä asiasta sanoo uraohjaaja, Haaga-Helian ajanhallinnan asiantuntija?

Opiskelijoiden pahimmat ongelmat ajankäytössä ovat asioiden lykkääminen ja tunne vuorokauden tuntien riittämättömyydestä. Muutama poiminto opiskelijoilta:

’Minulla on paha tapa jättää asiat viime tinkaan, varsinkin ikävältä tuntuvat asiat.’
’Minun tulisi nukkua enemmän arkisin, mutta se on välillä vaikeata, koska päivät on täytetty aina maksimaalisesti työn, koulun, itseopiskelun, harrastusten ja sosiaalisten suhteiden kesken. Kunpa
vuorokaudessa olisi ainakin 26 tuntia.’

Lykkäämisestä jämäkkään asioihin tarttumiseen

Ydinasia vitkastelun voittamisessa ei niinkään ole itsekurin lisääminen, vaan innostuksen lisääminen. Mieti, miten voit motivoida itseäsi tekemään työläältäkin tuntuvat asiat aikataulussa. Kokeile tätä: Aseta selkeä tavoite, jaa tehtävät osiin, aseta tehtävälle määräaika ja sulje häiriötekijät pois (kännykän, tv:n ja netin voi panna kiinni). Lupaa riittävän houkutteleva palkinto itsellesi. Toimi.

Sopivaa suunnittelua ja kahmimisen kohtuullisuutta

Vuorokausi riittää tärkeimmille asioille, kun teet joustavaa viikko- ja päiväsuunnittelua kalenteria hyödyntäen. Varaa aikalohkoja etukäteen tärkeille tehtäville. Jätä etukäteen kalenteriin tyhjäksi ainakin 20 prosenttia, sillä yllätyksiä tulee ja aikataulut venyvät. Tee tenttiä varten jaksotettu lukusuunnitelma.

Kahmi kohtuullisesti tehtäviä

Ole terveen itsekäs ja sano välillä ei, niin työssä kuin vapaa-ajalla. Välillä on hyvä luopua joksikin aikaa jostakin harrastuksesta tai velvoitteesta. Varaa ehdottomasti yksi päivä viikossa palautumiseen: riittävästi hiljaisuutta, lepoa ja omaa aikataulutonta, suunnittelematonta aikaa.

Alkuun

Asennetta opiskeluun

Joskus opiskeluongelmat ovat asenteesta kiinni. Ajatuksemme ja asenteemme muodostavat mielemme todellisuuden, joten niitä on syytä pysähtyä aika-ajoin tarkistamaan. Tarkastele seuraavaan ajatusleikin avulla, millaisia mielleyhtymiä tietyt adjektiivit aiheuttavat.

Kirjoita paperille, mitä ymmärrät seuraavilla käsitteillä ja mitä oppiaineita kuhunkin käsitteeseen mielessäsi assosioituu: 1. raskas 2. vaikea 3. tylsä 4. jännittävä 5. mielenkiintoinen.

Käsitteet raskas, vaikea tai tylsä ovat asenteellisesti kielteisiä, passiivisia ja ei-motivoituja. Annatko näitä määreitä mahdollisesti aineille, joista sinulla on vähän tietoa, huonoja kokemuksia tai heikkoja numeroita? Entä tuntuvatko sellaiset aineet, jotka hallitset hyvin ja joista sinulla on enimmäkseen hyviä kokemuksia, mielenkiintoisilta ja jännittäviltä?

Usein syytämme huonoa opettajaa, oppimateriaalia tai järjestelyjä siitä, että itsellä menee huonosti. On mahdollista, että vikaa on noissakin seikoissa, ja silloin asia on selvitettävä kyseisten henkilöiden kanssa. Ennen jonkin ulkoisen tekijän syyttämistä kannattaa kuitenkin mennä itseensä ja miettiä, miten itse pystyy vaikuttamaan tilanteeseen. Vastaus voi piillä omassa asenteessa – ja siihen on mahdollisuus vaikuttaa! Vanhan viisauden mukaan ihmisen sisäinen asenne on hänen paras ystävänsä tai pahin vihollisensa.

Jos ”tylsäksi” tai ”vaikeaksi” luokittelemisen asemesta päättää yrittää paneutua aineeseen myönteisemmin ja suuremmalla työpanoksella, alkaa ymmärrys ja asianhallinta kehittyä ehkä nopeammin kuin luulisikaan, tylsä muuttua mielenkiintoiseksi ja vaikea haastavaksi. (Ringom 1994.)

Alkuun

Ilmaiset neuvot

Osallistumalla aktiivisesti tunneille valmistautuu samalla tenttiin ja saa arvokkaita vihjeitä projektityön ja muiden tehtävien tekemiseen. Tunneilla kannattaa kysellä ahkerasti ja myös kyseenalaistaa rakentavasti. Jos olet pois tunnilta, kysy opiskelijatoverilta, mitä tehtiin ja mistä keskusteltiin. Pyydä häntä selvittämään sinulle epäselvät asiat – samalla hän oppii ne itsekin. Tunneilla kannattaa käydä.

On normaalia, että opiskelu-ura ei ole pelkästään yhtä nousujohdetta. Jos tentti hylätään, asian kanssa on elettävä ja otettava opiksi: mitä teen ensi kerralla paremmin?

Vaikeiden oppiaineiden välttelystrategia on huono strategia. Ole erityisen aktiivinen niillä opintojaksoilla, jotka tuntuvat epäselviltä tai hankalilta. Rohkaistu kysymään epäselvistä asioista. Teet todennäköisesti suuren palveluksen myös muille opiskelijoille kysymällä, koska et varmaankaan ole ainoa, jolle asia on epäselvä. ”Jos en tiedä jotain ja kysyn, olen tietämätön vain hetken. Jos en kysy, olen tietämätön tulevaisuudessakin!”

Opiskelumotivaatio voi olla välillä todella hukassa. Sekin kuuluu asiaan – ja kuitenkin kannattaa työstää opintojaan eteenpäin askel kerrallaan. Kun ennen pitkää valtaosa opintosuorituksista alkaa olla koossa, on taas helpompi motivoitua loppurutistukseen. Muista, että työnantaja on todennäköisimmin kiinnostunut palkkaamaan valmistuneen henkilön, ei opintonsa kesken jättäneen.

Alkuun

Lähteet

Asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014.
Buzan T. ja B. 2001. The Mind Map Book. The Bath Press. Bath. 
Laki ammattikorkeakouluista 932/2014.
Laurila, E. 1999. Opiskelutaidon opas, vinkkejä ja ohjeita. Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu. Helsinki. 
Lindberg, J. 1998. Oppimaan oppiminen – opas oppimistaitojen kehittämiseen. Painosalama Oy. Turku. 
Lindblom-Ylänne, S., Lonka, K., Slotte, V. 2001. Aiotko opiskelijaksi? Oy Edita Ab. 
Lindblom-Ylänne, S., Nevgi, A. ja Kaivola T. 2003. Opiskelu yliopistossa. Kirjassa Lindblom-Ylänne, S. ja  Nevgi, A. (toim.). Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. WSOY. Porvoo. 
Lindblom-Ylänne, S., Repo-Kaarento, S. ja Nevgi, A. 2003. Massa- ja ryhmäopetuksen haasteet. Kirjassa Lindblom-Ylänne, S. ja Nevgi, A. (toim.). Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. WSOY. Porvoo.
Lonka, K. 1996. Rohkene tutoroida – opas uusien opiskelijoiden pienryhmäohjaajille. Helsingin yliopisto, opintojen kehittämisyksikkö. 
Pintrich, P., Smith, D., Garcia, T. ja McKeachie, W. 1991. A Manual for the Use of the Motivated Strategies for Learning Questionnaire (MSQL). The Regents of the University of Michigan.
Ringom, B. 1994. Opi oppimaan. Kirjapaino TaPo Oy. Helsinki. 
Sahlberg, P., Leppilampi, A. 1994. Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessäoppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsingin yliopisto. Vantaan täydennyskoulutuskeskus. 
Vakkuri, K. 1998. Opi tehokkaammin, opi oppimaan. Tummavuoren kirjapaino Oy.
Vantaa.

Alkuun