Olet täällä

Haaga-Helian juuret

Haaga-Helian juuret

Yrittäjyydessä, työelämän tarpeissa, edelläkävijyydessä ja yksityisissä oppilaitoksissa

 

Privata Handelsläröverket i Helsingfors syntyy yrityselämän todellisista tarpeista

Ensimmäisen kantaoppilaitoksemme perustamishankkeen takana oli 1800-luvulla nopeasti laajentuneen Helsingin kaupungin yritysten todellinen tarve. Kauppaliikkeet kokivat ongelmaksi, ettei Helsingissä koulutettu heille sopivaa työvoimaa. Niinpä filosofian maisteri Otto Lindholm perusti vuonna 1881 kauppaoppilaitoksen Privata Handelsläröverket i Helsingfors. Toiminnan turvaamiseksi perustettiin ylläpitäjäosakeyhtiö vuonna 1909, jolloin osakkaiksi tulivat menestyksekkäät yrittäjät Viktor Ek, Karl Sinebrychoff, Karl Stockmann ja Karl Fazer. 

Suomenkielistä korkeampaa liikemiessivistystä kaivataan - Suomen Liikemiesten Kauppaopisto perustetaan 

Vuosisadan lopun suomalaisuuden ajassa perustettiin useita suomalaisia suuryrityksiä kuten Pohjola, Suomi ja Otava ja tämän myötä todettiin myös suomenkielisen korkeamman liikemiessivistyksen tarve. Joukko maan huomattavia liikemiehiä ja kulttuurivaikuttajia mukaan lukien professori Palmen, tohtori Prander ja kauppias Lallukka, katsoivat suotavaksi ”täydellisemmän suomenkielisen kauppaoppilaitoksen” perustamisen. Suomen Liikemiesten Kauppaopisto aloitti toimintansa keskellä Helsinkiä Aleksin ja Mikonkadun kulmassa vuonna 1898. Jo vuonna 1904 ensimmäiset kauppaopettajat hakeutuivat liikemiesten kauppaoppilaitokseen opettajankoulutukseen.

Tytöillekin avautuu mahdollisuus opiskella Porvoon naisopiston myötä 

Vuosisadan vaihteessa erityisesti tyttöjen opiskelumahdollisuudet olivat hyvin heikot, esimerkiksi päästäkseen opiskelemaan yliopistoon tyttöjen piti ”anoa erivapautta sukupuolestaan”. Porvoossa löytyi rohkea nainen Edith Bergholm, joka toteutti unelmansa ”uuden korkeamman naisopiston” perustamisesta vuonna 1912. Naisopistossa opiskeltiin sekä suomen että ruotsin kielellä.

Suomen Urheiluopiston tavoitteena väestön kunnossa ja toimintakykyisenä pitäminen  

Itsenäisen Suomen alkutaipaleella maanpuolustusnäkökulmat olivat vahvasti esillä ja liikuntakasvatus nähtiin tärkeänä koko kansankin kannalta. Nämä seikat olivat taustalla myös Lauri "Tahko" Pihkalan esittäessä vuonna 1916 urheiluopiston perustamista. Hän määritteli sille toimintakentän, jossa keskeistä olivat pitkät opettajakurssit ja poikain urheilukoulut. Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö perustettiin vuonna 1927 ja suurimmaksi osakkaaksi tuli SVUL. Omistuspohja siirtyi 1990-luvulla lajiliitoille, joista suurin on Jääkiekkosäätiö, sekä vakuutusyhtiöille Kaleva ja Suomi-yhtiöt. Omistajuudellaan ne haluavat olla mukana edistämässä väestön työ- ja toimintakyvyn parantamista. 

Teollisuus tarvitsee myös osaavia ammattilaisia – Kaupallinen keskikoulu ja Malmin Kauppaopisto perustetaan 

Myös teollisuuden tarpeet näkyvät juurissamme. Tehtaitten Koulu Oy perustettiin vuonna 1944 teollisuusneuvos K.A. Weisten toimiessa hankkeen käynnistäjänä. Kouluyhtiön osakkaiksi liittyi heti alussa 22 tehdasta, liikelaitosta ja liikemiestä Malmilta, Tapanilasta, Pukinmäestä ja Puistolasta. Kaupallinen Keskikoulu aloitti toimintansa syyskuussa 1945 ja sen käynnistämistä perusteltiin muun muassa näin: "Edistettäisiin keskikoulun käyneen nuorison ammatillista sijoittumista yhteiskunnan palvelukseen." Toisin sanoen perustajayritykset halusivat palvelukseensa ammatillisen koulun käyneitä työntekijöitä. Malmin Kauppaopiston aloitti toimintansa 1.9.1957 ja perustajaosakkaina olivat muun muassa Weiste Oy, Osuusliike Elanto ja Malmin kirjakauppa.

Liike-elämä kehittyy myös Porvoossa – Porvoon kauppaoppilaitos ja Porvoon Matkailuopisto perustetaan 

Porvoon liike-elämän kehittyessä 1950-luvulla todettiin silläkin alueella liiketaloudellisen koulutuksen tarve. Merkittävän porvoolaisen liikemiessuvun edustaja Rhea Hellberg kokosi joukon yksityisiä alueen liikemiehiä perustamaan Porvooseen kauppaoppilaitosta, joka aloitti toimintansa vuonna 1958. Oppilaitos oli alusta alkaen kaksikielinen. Tasa-arvon kehittyessä 70-luvulla erillisen Porvoon naisopiston tarve päättyi ja opisto lakkautettiin. Uusiin haasteisiin haluttiin vastata aloittamalla matkailualan koulutus Porvoon Matkailualan oppilaitoksessa.

Liike-elämä ja julkishallinto tarvitsevat toimistoalan ammattilaisia – Helsingin Sihteeriopisto syntyy 

1960-luvun puolivälissä oli maassamme ylioppilastulva, mistä aiheutui tarve kehittää uusia, tarkoituksenmukaisia ylioppilaspohjaisia ammattikoulutusmuotoja. Suomen kulttuurirahasto ja Väestöliitto ryhtyivät sen johdosta suunnittelemaan koulutusta, jonka oli vastattava elinkeinoelämässä selvästi ilmenevään tarpeeseen. Hankkeen vetäjänä toimi L.A. Puntila. Päätettiin perustaa Helsinkiin uusi sihteerikoulusta antava erikoiskauppaoppilaitos palvelemaan liike-elämän ja julkishallinnon tarpeita. Katsottiin, että tästä mallioppilaitoksesta saatuja kokemuksia voitaisiin soveltaa tulevaisuudessa muuallakin.  

Hotelli- ja ravintola-ala kasvaa – Hotelli- ja ravintolaopisto saa alkunsa 

Sodan jälkeisessä Suomessa säännöstely ja pula-aika olivat muokanneet jyrkät asenteet alkoholin käyttöä kohtaan, jotka 60-luvulle tultaessa alkoivat muuttua ennakoiden hotelli- ja ravintola-alan voimakasta kasvua. Työvoimapula, etenkin pula esimiehistä, koettiin ongelmaksi. Hotelli- ja ravintolaopistosäätiö, puheenjohtajana kauppaneuvos Arvid Ohlsson, perustettiin vuonna 1964 ja perustajina olivat mm. Suomen Hotelli- ja ravintolaliitto, Oy Alkoholiliike Ab, Matkaravinto Oy ja Kulutusosuuskuntien Keskusliitto. Hotelli- ja ravintolaopisto aloitti vuonna 1969 toimintansa, jolla tuotiin Suomeen myös kansainvälisen liikkeenjohdon koulutuksen oppeja.

Tietotekniikka kehittyy - ATK Instituutti perustetaan 

1960-luvulla suurissa yrityksissä kuten pankeissa, vakuutuslaitoksissa, teollisuusyrityksissä, tukkukaupoissa sekä valtion ja kuntien hallinnossa otettiin käyttöön tietokoneet. Nämä yritykset kääntyivät Tietokoneyhdistyksen puoleen, jotta se painostaisi viranomaisia atk-koulutuksen aloittamiseksi ja ehdotti erityisen atk-opiston perustamista. Toiminta käynnistyi yrityskoulutuksen yksikkönä ja vasta vuonna 1972 valtio näytti vihreää valoa tälle erikoisoppilaitokselle. Primus motoreina käynnistysvaiheessa toimivat Otto Karttunen, Eero Kostamo, Esa Hovinen ja Heikki Varho.

Ammattikorkeakoulutus alkaa - Haaga Instituutti AMK ja Helia AMK

Näiden yhdeksän eri oppilaitoksen perustalta ja kahtena eri yhteenliittymänä perustettiin Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu vuonna 1991 ja Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu vuonna 1992. Tavoitteena oli jälleen vastata työelämän muuttuneisiin tarpeisiin ja antaa korkeakoulutasoista ammatillista koulutusta.

Haaga-Helia AMK perustetaan 

Vuoden 2007 alusta näiden kahden ammattikorkeakoulun toiminnat yhdistettiin Haaga-Helia ammattikorkeakouluksi.

Haaga-Helian juurissa lähtökohtina ovat aina vahvasti olleet yritysten ja työelämän tarpeet, tarve erikoistuneempaan liiketoiminnan ja yritystoiminnan osaamiseen sekä käytännön läheisyys ja halu olla edelläkävijä – mallioppilaitos. Nämä lähtökohdat näkyvät edelleen Haaga-Helian visiossa, missiossa ja arvoperustassa.