Ensisijaiset välilehdet

Olet täällä

10 tarinaa Haaga-Heliasta

10 tarinaa Haaga-Heliasta

Mitä tehtäis? -sovellus vähentää ruutuaikaa ruudun avulla
 

​Miten saada lapset edes hetkeksi irrottautumaan ruudun äärestä? Tähän haasteeseen tarttuivat Haaga-Helian toisen vuoden tietojenkäsittelyn koulutusohjelman opiskelijat Silja Gustafsson, Saara Harju ja Riikka Järvenpää DigiStartUp-kurssilla, jossa tehtäväksi annettiin suunnitella ja toteuttaa digitaalinen palvelu.

Kolmikko sai idean Mitä tehtäis? -sovellukseen useimpia lapsiperheitä koskettavasta haasteesta.

– Suurimmalla osalla on tullut eteen hetkiä, jolloin lapsilla on ollut pulaa tekemisestä. Tällöin lapset kääntyvät usein vanhempiensa puoleen. Olen itse pienten lasten vanhempana törmännyt samaan ongelmaan, mistä ajatus sovellukseen lähtikin, Järvenpää kertoo.

Osuvasti nimetyn sovelluksen varsinainen suunnittelu alkoi tammikuussa 2017. Sen tarkoituksena on digitaalisuutta hyödyntämällä kannustaa lapsia valitsemaan perinteisiä leikkejä televisio- tai tablettiruudun sijaan.

– Sovellus etsii tekemistä kaipaavalle käyttäjälle erilaisia leikkejä ja pelejä. Jotkut niistä soveltuvat yhdelle tai kahdelle leikkijälle, toiset taas isommalle porukalle, kolmikko kertoo.

Tiimi kokeili sovelluksen toimivuutta testiryhmillä, jotka muodostuivat kolmikon lähipiiristä. Kiitettävää palautetta saanut sovellus julkaistiin maaliskuun lopulla.

– Leikkejä löytyy sovelluksesta tällä hetkellä yli 60, kertoo Järvenpää.

Sovellusta on päivitetty myös sen valmistumisen jälkeen. Toukokuussa tehty päivitys mahdollistaa leikkien etsimisen hakuehtoja valitsemalla. Käyttäjä voi hakea leikkejä lasten iän ja lukumäärän perusteella. Hakutuloksista löytyy niin sisä- kuin ulkoleikkejä, joista käyttäjä voi valita hänelle sopivimman. Kaiken kaikkiaan Gustafsson, Harju ja Järvenpää ovat lopputulokseen tyytyväisiä.

– Kurssin alussa kyllä vähän jännitti. Ajatus sovelluksen kehittämisestä tuntui hankalalta, muistelee Gustafsson.

Uurastus palkittiin sovelluksella, jonka avulla lapset (ja mikseivät aikuisetkin) voivat löytää itselleen tekemistä tylsiin hetkiin. Sovelluksella tulee mitä todennäköisimmin olemaan paljon innokkaita käyttäjiä – etenkin kesälomien koittaessa.

 

 

Työnhaku vaatii epätavanomaisuutta ja rohkeutta – Tiina Malinin kohdalla se palkittiin

 

Haaga-Heliasta kesäkuussa 2016 tradenomiksi valmistunut Tiina Malin ei päätynyt nykyiseen työhönsä kaikkein tavanomaisinta reittiä. Hän muistuttaa, että huippuunsa viilattu CV ei loppujen lopuksi ole työhaussa pääasia; tärkeintä on uskoa unelmiinsa ja olla aktiivinen.

Valmistuttuaan Tiina sai pian kohdata saman ongelman kuin moni muukin juuri opintonsa päättänyt; työpaikka ei ottanut heti löytyäkseen. Etsiessään töitä hän huomasi, kuinka tiukka työtilanne nykyisin on.

Tiina Malin– Hyvä hakemus ja CV eivät pelkästään riitä. Lisäksi pitää olla verkostoitunut sekä aktiivinen somessa ja LinkedInissä, Tiina toteaa. – Videohaastatteluissakin on osattava olla vakuuttava. Moni asia on muuttunut niistä ajoista, jolloin töihin saattoi vain ”mennä”.

Tiina puhui samasta aiheesta viime marraskuussa, jolloin häntä haastateltiin Helsingin Sanomien kirjoitukseen Hallitus patistaa suomalaisia töihin kymmenillä lakimuutoksilla. Haastattelussa hän painotti olevansa työnhakija, ei työtön.

– Sana työtön on huono – se antaa passiivisen vaikutelman, huomauttaa Tiina. – Työnhakija taas ilmentää aktiivisuutta asiassa.

Tiinan työkokemus käsittää pelialaa kymmenen vuoden ajalta; työnhakijana ollessaankin hän toimi freelancerina tehden peleihin käännöksiä. Hän suuntasi katseensa myös tehtäviin, jotka pitivät sisällään ihmisten kouluttamista ja kehittämistä.

Työpaikka löytyi kiertoteitse

Helsingin Sanomien haastattelusta ei ollut kulunut kuukauttakaan, kun Tiinalla tärppäsi; hän sai yritysvalmentajan paikan ohjelmistoyritys Flowa'lta. Tiinan aiempi työkokemus oli karttunut vähemmän perinteisillä aloilla, ja tälle tyylille uskollisesti hän löysi myös nykyisen työnsä.

– Satuin juttelemaan pelifirman tupareissa erään miehen kanssa; avasin keskustelun kehaisemalla hänen kirjavia sukkiaan, Tiina kertoo. – Enemmän turistuamme selvisi, että hänen firmassaan olisi valmentajan pesti auki; rekrytointiprosessi käynnistettiin sinä iltana.

Piilotyöpaikan löytäminen vaatii onnea, mutta oikotie se ei silti ole; tällöin hyvä CV ja työhakemus on osattava ilmaista myös sanallisesti.

– Työelämän eri intresseistä on lisäksi tiedettävä ja niistä on kyettävä keskustelemaan sujuvasti, huomauttaa Tiina.

Nykyisessä työssään hän viihtyy erinomaisesti.

– Olen hyvin onnellinen. Uuden työntekijän ottamisessa on aina riskinsä, mutta työnantajani oli valmis sen riskin ottamaan; siitäkin hyvästä olen kiitollinen heille.

Liekistä rovioksi

Myös Tiinan aikaisemmat toimet olivat piilotyöpaikkoja. Hän kehottaa työtä etsiviä suuntaamaan katseensa työhakusivustojen ohella erilaisiin tapahtumiin, laittamaan LinkedIn- ja Twitter-tilinsä kuntoon ja kertomaan avoimesti työnhaustaan.

– Työnhaun uudistuksissa kannattaa pysyä mukana. Uudet keinot voivat aluksi jännittää, mutta tekemällä oppii, rohkaisee Tiina. – Muista uskoa itseesi ja unelmiisi. Se oma juttusi voi odottaa sinua aivan nurkan takana; kannattaa vain rohkeasti mennä sitä kohti.

Tiina muistuttaa myös, kuinka tärkeää on olla itse se ”hyvä tyyppi” ja vaalia ympärillään ihmisiä, jotka tukevat ja motivoivat.

– Tulet aina kohtaamaan tyyppejä, jotka yrittävät kastella liekkisi sammuksiin. Keskity heidän sijastaan ihmisiin, jotka lietsovat sen rovioon!

 

 

URHEILUJOHTAMISEN KOULUTUS HAAGA-HELIASSA 10 VUOTTA

Liikunta-alan ensimmäinen ylempi ammattikorkeakoulukoulutus alkoi Haaga-Heliassa 10 vuotta sitten. Koulutuksen aloittamisen ja opetussuunnitelman takana oli laaja eurooppalainen osaamistarvetutkimus, joka osoitti niin suomalaisen kuin kansainvälisenkin koulutuskysynnän kasvun urheilujohtamisen eri osa-alueilla. Ensimmäisenä koulutusvuonna valittiin 15 opiskelijaa, ja nyt vuonna 2017 lähes 70 hakijaa tavoittelee 25 opiskelupaikkaa. Koulutuskysyntä on kasvanut tasaisesti ja nykyisin koulutuskysyntää kasvattavat erityisesti virkavaatimuksiin palanneet liikunta-alan ylemmän korkeakoulututkinnon vaatimukset.

  Liikunta-alan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmassa opiskelijat ovat valmistuneet keskimäärin 90 %:sti ja esimerkiksi vuonna 2008 aloittaneista on valmistunut jokainen. Monet koulutukseen hakeutuneista ovat siirtyneet aiempaa haasteellisempiin tehtäviin jo koulutuksensa aikana. Työelämän kehittämistehtävät ovat auttaneet suomalaisen liikuntakulttuurin kehittämisessä niin yksityisellä, julkisella kuin kolmannellakin sektorilla. Haaga-Heliankin palkitsemissa opinnäytetöissä ovat aiheina olleet mm. liikunnan aluejärjestön strateginen toimintamalli vuoteen 2020 sekä liikunnallisen terveyden edistäminen Suomen kunnissa.

Kansainväliset urheilun suurtapahtumat esimerkiksi eri lajien MM- ja EM-kisojen tai maailmanlaajuisten Gymnaestrada tai Neste Rally Finlandin kautta ovat tulleet opiskelijoille koulutuksen myötä tutuiksi. Koulutus perustuu suurelta osin itse tuotettuihin tutkimusaineistoihin, mikä edelleen on varsin poikkeuksellista ammattikorkeakoulumaailmassa. Edelläkävijyyttä on myös osoittanut koulutusohjelman kanssa läheisessä yhteydessä toimiva Sport Business School (SBS) -konsepti, missä Haaga-Helia, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja lukuisten ulkomaalaisten korkeakoulujen asiantuntijat yhteistyössä mm. keräävät, analysoivat, julkaisevat ja muuntavat uutta tutkimustietoa sekä opetusaineistoiksi että akateemisiksi artikkeleiksi.

Muiden muassa keskustelu lasten liikuntaharrastusten hinnasta ja laaja kehitystyö harrastuskustannusten kohtuullistamiseksi alkoi SBS:n tutkimusprojektin myötä. Spor Business School -konseptin yhteistyökumppanina erilaisten tiedonhankinta- ja analysointityökalujen käytössä ja kehittämisessä on alusta saakka ollut Webropol Oy. Muita yhteistyökumppaneita tai asiakkaita ovat vuosien varrella ovat olleet lähes kaikki merkittävät toimijat liikuntakulttuurin alalla; OKM, Suomen Olympiakomitea, urheilun lajiliitot, urheilun suurtapahtumat, kunnat, seurat ja alan yritykset. Samalla maksullisen palvelutoiminnan avulla on saatu toimijoiden pienestä lukumäärästä huolimatta huomattavia lisätuloja.

Koulutusohjelman yhteydessä on myös toteutettu aiemmin urheilumarkkinoinnin erikoistumisopinnot (30 op), mitkä nykyjärjestelmässä toteutetaan 30 opintopisteen laajuisina Haaga-Helian avoimen ammattikorkeakoulun opintoina. Lisäksi koulutusohjelma järjestää vuosittain kansainvälisen ”Future of Sport Marketing” -seminaarin, mikä tänä vuonna toteutetaan sekä 25.-26.5.2017 Guangzhoussa Kiinassa että 9.-10.11.2017 Helsingissä Pasilan kampuksella.

Koulutusohjelman yhteydessä kehitettyjä opintokokonaisuuksia on jalostettu myös vientituotteiksi. Koulutusvientiprojekteista suurin on Guangzhou Polytechnic of Sportin kanssa 2015-2020 toteutettava sport management -alan koulutusmoduuli, mikä suunnitelmien mukaan on tarkoitus laajentaa lähiaikoina korkeakoulututkinnoksi.

Systemaattinen liikunta-alan kehitystyö ensimmäisen 10 vuoden aikana on ollut tuloksekasta ja tehokasta. Mitähän seuraavat 10 vuotta tuovat tullessaan?

Lisätietoja: yliopettaja Kari Puronaho (kari.puronaho@haaga-helia.fi), lehtori Vili Nurmi (vili.nurmi@haaga-helia.fi), Osmo Laitila (osmo.laitila@haaga-helia.fi) ja Risto Rasku (risto.rasku@jamk.fi)  

 

 

Nella Leino: ”Elämässä voi tehdä vaikka mitä – vain sinä asetat itsellesi rajat.”

 

Nella Leino on toisen vuoden liiketalouden opiskelija Haaga-Heliasta. Tällä hetkellä hän suorittaa työharjoitteluaan suomalaisomisteisessa Raya Divers -sukellusfirmassa Thaimaassa. Matkaan lähtiessä häntä jännitti, mutta hän ei voisi olla onnellisempi päätöksestään.

 

– Aina tänne tullessani jotenkin tuntuu, kuin palaisin kotiin, toteaa Nella.

Kun hän oli 4–vuotias, hänen perheensä vietti Thaimaassa kolme kuukautta. Siksi maa oli hänelle hyvin tuttu jo entuudestaan, ja hänen on muutenkin tullut matkailtua paljon.

– Matkustan aina, kun minulla on aikaa ja rahaa. Muutama vuosi sitten reppureissasin ystäväni kanssa Euroopassa ja Yhdysvalloissa; se kai antoi minulle rohkeutta lähteä tänne yksin kolmeksi kuukaudeksi.

Alun perin Nella aikoi lähteä vaihto-opiskelemaan, mutta suuren hakijamäärän vuoksi hän ei päässyt haluamiinsa kohteisiin. Hän päättikin sen sijaan hakea työharjoitteluun ulkomaille, ja Raya Divers tuli heti hänen mieleensä.

– Olin nuorempana kokeillut Thaimaassa sukeltamista saman firman kautta. Jo silloin mietin, kuinka upeaa olisi saada viettää edes hetken elämästään tällaisessa työpaikassa, Nella muistelee.
– Ajatus jäi mieleni pohjalle hautumaan. Kun sitten viime syksynä kuulin kaverini kaverin olleen täällä suorittamassa tradenomitutkinnon harjoittelua, en epäröinyt hakemuksen lähettämistä hetkeäkään.

 

”En vaihtaisi tätä kahdeksasta neljään istumiseen toimistolla.”

Nellan työpaikan toimipiste sijaitsee Krabilla Ao Nangin kaupungissa, missä hän myös asuu. Harjoittelupaikka oli Nellalle unelmien täyttymys; aluksi hän ei tosin uskonut, että paikan saaminen olisi mahdollista.
– Luulin, että tänne otettaisiin vain matkailualan opiskelijoita. Kokeilu kuitenkin kannatti!

Ennen matkaan lähtöä Nellaa toki jännitti; varsinkin koti-ikävä huoletti häntä.
– Rauhoituin kuitenkin heti perille päästyäni. Ikävää en ole ehtinyt potea, ja puhelimen sekä sosiaalisen median kautta olen saanut olla hyvin yhteyksissä läheisiini, hän huomauttaa.

Toimi alkoi helmikuun alussa ja se jatkuu toukokuuhun asti. Harjoittelu osui Nellan mukaan juuri sopivaan saumaan.
– Etenin syksyllä opinnoissani nopeasti, ja täältä tultuani minun tarvitsee tehdä enää opinnäytetyö.

Nellan mukaan harjoittelukausi sukellusfirmassa istuu erinomaisesti hänen opintokokonaisuuteensa.

– Olen erikoistunut henkilöstöhallintoon ja yrittäjyyteen, ja varsinkin elämäntapayrittäjyys kiinnostaa minua. Raya Diverskin on saanut alkunsa intohimosta lajiin.

Sukellusreissut suuntautuvat Phi Phi -saarten ympäristöön, ja niihin osallistuu sekä snorklaajia että sukeltajia. Työhön sisältyy varsin monipuolisia tehtäviä; Nellan vastuulle kuuluu niin opastus retkillä kuin tuotteiden esillepano myymälässä.
 – Lisäksi teen asiakaspalvelua, varausten kirjaamista, aikatauluista huolehtimista, sukellusvarusteiden pesua sekä ruokatarjoilua reissuilla, luettelee Nella. – Haen myös sukellusmatkoille osallistuvat asiakkaat autolla.

– Kerran sain osallistua myös TUI:n tervetuliaistilaisuuteen, jossa esittelin yritystämme itsenäisesti. Se meni kaikesta päätellen hyvin, sillä saimme esittelyn jälkeen runsaasti uusia asiakkaita ja matkavarauksia.

Koska tehtävää on paljon, saattavat Nellan päivät toisinaan venyä melko pitkiksi.
– Välillä ne ovat yli 12–tuntisia ja vapaapäiviä on viikossa vain yksi. En silti mistään hinnasta vaihtaisi tätä kokemusta kahdeksasta neljään istumiseen toimistossa Suomessa!

 

Harjoittelusta uravinkkejä ja rohkaistumista

Muita työharjoitteluaan pohtivia Nella kehottaa etsimään paikkaa, joka vastaa uratoiveita.
– Sehän on todella järkevää, jos vain tietää jo, millaiseen työhön tulevaisuudessa haluaa. Moni opiskelukaverini teki juuri näin; siksi tämä paikka hieman mietityttikin minua aluksi. En kuitenkaan voisi olla onnellisempi valinnastani!

Nellan omat tulevaisuudensuunnitelmat ovat vielä auki. Vaikka hänen uratavoitteensa eivät olekaan varmat, saa hän niitä silmällä pitäen loistavaa kokemusta harjoittelustaan.

– Sekä kollegat että asiakkaat ovat opettaneet minulle paljon. Olen kuullut täällä kiinnostavia uratarinoita ja saanut samalla vinkkejä omallekin polulleni, kertoo Nella.
– Eräs tuttavani aikoo perustaa oman sukelluskeskuksen maailmalle; toinen taas hakee opiskelemaan lääketieteelliseen tiedekuntaan. Hänen tavoitteenaan on tulevaisuudessa erikoistua sukellussairauksiin.

– Täällä olen itsekin kiinnostunut matkailusta alana ja iloinnut, että olen erikoistunut opinnoissani yrittäjyyteen. Kenties tulevaisuudessa vielä yhdistän nämä kiinnostuksen kohteeni!

Haaga-Heliasta valmistuttuaan Nella haluaisi vielä matkustella ja kenties asuakin hetken ulkomailla.
– Nyt se on vielä mahdollista, kun esteenä ei ole vakituista työpaikkaa, asuntoa tai perhettä.

Aikaisemmin Nellaa pelotti ajatus yksin matkustamisesta, nyt se taas innostaa häntä.
– Haaveilen työskentelystä Australiassa, mutta saatan käydä ensin Espanjassakin. Olen oppinut, että elämässä voi tehdä vaikka mitä; ainoa rajojen asettaja olen minä itse ja oma uskallukseni lähteä kokeilemaan!

 

Teksti: Milla-Maria Alhanen

 

 

Työnhakusovellus Tiitus yhdistelee LinkedIniä ja Tinderiä

 

Haaga-Helian opiskelijat Sami Ahonen ja Niklas Litmala ovat ideoijat helmikuussa julkaistavan, nuorille suunnatun työnhakusovellus Tiituksen takana. Sovelluksen tarkoitus on helpottaa rekrytointiprosessia, jonka moni työnhakija kokee monimutkaiseksi.
– Tiitus on suunnattu ensisijaisesti 18-30-vuotiaille, mutta mitään virallista ikärajaa ei ole, kertovat Sami ja Niklas.
Käteväkäyttöinen sovellus sopii etenkin nuorille aikuisille, jotka ovat tottuneet yhä useammin hoitamaan virallisen asiointinsa mobiililaitteiden avulla.

Niklaksen ja Samin yhteistyö sai alkunsa, kun he tapasivat Nordic Business Forumissa.
– Tulimme heti loistavasti toimeen keskenämme, muistelee Sami. – Meillä kummallakin oli suuri kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan, ja päätimme sitten lähteä kokeilemaan sitä yhdessä.
Ajatus Tiituksesta ei syntynyt heti. Samilla ja Niklaksella oli muitakin liikeideoita, mutta ne eivät saaneet tuulta siipiensä alle. Jälkeenpäin kaksikko on kuitenkin todennut, että epäonnistumisista myös oppi paljon.
–  Tiitus sai alkunsa, kun puhuimme joskus Niklaksen kanssa työnhausta ja siitä, miksi se koetaan nuorten keskuudessa usein niin raskaaksi, Sami kertoo. – Aloimme pohtia, miten siitä voisi tehdä köykäisempää. Sitten ryhdyimme viemään ideaa eteenpäin.

 

Tekoprosessi pitkä, mutta palkitseva

Niklaksen ja Samin aiemmat, hylätyt liikeideat osoittautuivat hyödyllisiksi myös siksi, että he olivat luoneet niiden aikana kontakteja erilaisiin ohjelmistotaloihin. He ottivat niihin uudelleen yhteyttä Tiituksen tiimoilta ja eräs mobiilisovelluskehitystä tekevä tiimi innostuikin ideasta heti.
– Iskimme todella hyvään saumaan, sillä keskustelut työelämästä ja rekrytoinnista ovat olleet tämän jälkeen jatkuvasti pinnalla, Niklas toteaa.

Nyt puolitoista vuotta myöhemmin Tiituksen julkaisu on vihdoin käsillä. Sovelluksen varsinainen tekeminen alkoi vuosi sitten, ja vaikka prosessi on Samin ja Niklaksen mukaan ollut raskas, he ovat saaneet erittäin paljon palkitsevia kokemuksia.
– Kalenteri on ollut aivan täynnä, kertoo Niklas.
– Välillä pitäisi antaa itselleen aikaa myös hengähtää.

Kaksikon kanssa yhteistyötä tehneillä ihmisillä on myös ollut toisinaan ristiriitaisia näkemyksiä sovellukseen liittyvistä asioista. Se, mikä on joidenkin mielestä ollut hyvää, on ollut toisista huonoa ja toisinpäin.
– Meillä on kuitenkin ollut hyvä tiimi, jossa on ollut mukavaa työskennellä, Niklas kehuu. – Tämä on ollut myös erittäin opettavaista. On mahtavaa tuntea kehittyvänsä.
– Samoin on palkitsevaa saada oma liikeidea vihdoin konkreettisena käsiinsä, kun se siihen asti on ollut vain suunnitelma paperilla, lisää Sami.

 

Chattaile ennen ensimmäistä työhaastattelua

Tiitus tulee olemaan käytöltään varsin yksinkertainen. Käyttäjä luo siihen oman profiilin, jossa hän voi kertoa taitonsa sekä koulutus- ja työhistoriansa; profiili toimii siis samalla sekä hakemuskirjeenä että ansioluettelona. Yritykset taas voivat luoda sovellukseen työpaikkailmoituksia, jossa he määrittävät ihannehakijan.
– Kun ilmoitus julkaistaan, sovelluksen tekoäly yhdistää sen ja sopivan työnhakijan toisiinsa, kuvailee Niklas. – Hakija puolestaan ilmoittaa napinpainalluksella olevansa kiinnostunut työpaikasta.

Näppärän sovelluksesta tekee myös sen reaaliaikaisuus: käyttäjä saa ilmoituksen, kun työnantaja on nähnyt hänen hakemuksensa. Sovelluksen kautta voi myös seurata, missä vaiheessa hakuprosessi milloinkin on.
– Tiituksessa on mahdollista myös chattailla työnantajan kanssa: kysymyksistä ja lisätiedoista voidaan keskustella puolin ja toisin, Niklas kertoo. – Näin tutustumisen voi aloittaa jo ennen työhaastattelua.

Tiitus sekoittaa siis käyttöjärjestelmänsä puolesta verkostoitumissovellus LinkedIniä ja treffipalvelu Tinderiä.
– Tässä vaiheessa on tietysti mahdotonta arvioida liittyjien määrää. Markkinointia ja yhteistyötä on kuitenkin tehty runsaasti, ja tällä hetkellä yli 100 yritystä on kiinnostunut lähtemään palvelun käyttäjiksi, Sami ja Niklas kertovat.

Tiitus lanseerataan helmikuun puolivälissä viikolla 7.

 

Teksti: Milla-Maria Alhanen